Poistun kuplastani

Mietin tässä yhtenä päivänä, että en ole väistyvän talven aikana käynyt oikeastaan missään. En ole poistunut Kuopiostakaan kuin pari-kolme kertaa, lähinnä käydäkseni vanhempieni luona.

Talviloman koittaessa asia oli mahdollista korjata. Vaimo ei tällä kertaa päässyt mukaan, mutta Subbe innostui heti, kun ehdotin Lapin matkaa. Mitä kauemmas, sen parempi.

Olin ajatellut loman alkajaisiksi tavoitella Suomutunturia, mutta töistä irtaantuminen oli odotettua hitaampaa, ja Suomu olisi tehnyt ensimmäisen illan etapista liian pitkän.

Vaihtoehtona harkitsin Rukaa, mutta siellä oli joku tapahtuma, Ski Pride tai jotain. Ehdotin Subbelle, että jäämme yöksi Kuusamoon.

• Hei, pitäisikö pysähtyä jo Kuusamoon?
• Jaa, eikö mennäkään Rukalle? Mikä se pride-juttu oikein on?
• Se liittyy... Äh, no kuvittele vaikka, että sata eri väristä autoa ajaa peräkkäin. Autot pitävät jatkuvaa meteliä, ja työntävät keulaansa joka väliin.
• Kuulostaa jännältä! Eikö sittenkin mentäisi Rukalle?
• Ei kun me jäädään Kuusamoon, minä en jaksa enää ajaa. Tuosta oikealle nyt!

Kuusamoonkin tuntui olevan ihan riittävästi matkaa, vaikka talvinopeusrajoitusten poistuminen lyhensikin sitä ajallisesti. On tainnut ajokunto päästä talven aikana rapistumaan.

Seuraavana päivänä päätimme jatkaa Saariselälle. Pääasiassa sääennustuksen ohjaamina, mutta myös siksi, että Saariselän laduilla ei ole tullut ihan juuri hiihdettyä.

Matkalla teitä oli paikoin suolattu rankasti. Tuulilasiin lensi jatkuvasti loskaa, joka ei meinannut lähteä pyyhkimillä irti. Subbekaan ei tainnut tykätä, kun sen helmat olivat kuin paskasoikon reunat.

Varasin Riekonlinnasta saunallisen huoneen, koska työlään ajomatkan ja sitä seuraavan hiihtolenkin jälkeen voisi olla kiva saunoa rauhassa.

Kiilopäälle suuntautunut aurinkoinen iltalenkki oli mukava, mutta Ahopäiden ylitys tuotti vaikeuksia. Olisi kai se pitänyt arvata, kun on koko talven hiihtänyt vain tasaisella jäällä. Laduissa tai maisemissa ei ollut moitteen sijaa.

Hotellihuoneen sauna ei edustanut lajinsa parhaimmistoa. Voisi ajatella, että parin neliön löylyhuone lämpiäisi ripeästi millä tahansa lämmönlähteellä, mutta maitopurkin kokoinen kiuas ei hommaan selvästikään riitä.

Puolen tunnin huhkimisen päätteeksi saunan lämpömittari näytti 55 C:n lukemaa. Kovin hätäiseen saunomiseen lukaalini sauna ei siis sovellu, mutta ainakin siellä voi suihkun jälkeen kuivatella itsensä.