Oltuamme pari päivää Saariselällä ajattelimme vaihtaa maisemaa. Matkan iso kuva oli se, että lähestyvän pääsiäissesongin alta täytyisi selvitä pois, mutta ehtisimme vielä muutamaksi vuorokaudeksi jonnekin.
Joku itäisessä Lapissa oleva kohde soveltuisi matkarytmiimme parhaiten, mutta sitten huomasin, että Pallakselle on luvassa aurinkoa.
Olin oikeastaan etukäteen päättänyt, että tällä reissulla ei kannata tavoitella Pallasta. On nimittäin Lapponia-hiihtoviikko, ja se voi hankaloittaa majoituksen löytymistä. Kartan muutenkin kaikenlaisia tapahtumia ja varsinkin niihin liittyvää hälinää.
Tulin silti jotenkin varanneeksi Pallakselta huoneen, mikä lopulta johdatti meidät Länsi-Lapin suuntaan. Ajaessamme Saariselältä Sodankylän suuntaan näin Sattasvaaran valkoisen laen vilkkuvan aukean yli. Siellähän olisi kiva käydä lumikengillä!
Ainoa ongelma oli se, että ajovarustukseni ei soveltunut lumikenkäilyyn. Koukkasimme silti Rajalaan menevälle tielle. Ainahan asiasta voi tehdä itselleen ongelman.
Ajoimme 4-tieltä 15 kilometriä Sattasvaaran lähelle. Vaara tuntui pilvisenä päivänäkin kutsuvan, mutta lumikenkäily olisi edellyttänyt, että heittäydyn munasilleni tien varteen.
Sakkoja tuskin olisin näillä leveyksillä saanut, mutta muita pahoja asioita olisi saattanut tapahtua. Ja vaikka kantavan oloinen hanki olisi helpottanut kipuamista, 200 kilometrin hikinen ajomatka Pallakselle ei houkuttanut, joten luovuin suunnitelmasta. Lumikenkäily Sattasvaaralle on kuitenkin selvää To Do -ainesta.
Olin kaavaillut, että Pallakselle päästyämme suksin lähikeroille testaamaan uusia BC-monoihini hankkimiani pohjallisia. Tunturissa oli kuitenkin inha keli, joten hylkäsin tämänkin ajatuksen.
Päivämmme siis eteni lähinnä asioita tekemättä jättäen. Toisaalta lepopäiviäkin tarvitaan, olkoon tämä sitten sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti