Minulle on syntynyt sellainen tapa, että suunnittelen matkaa ajaessani. Se on oikeastaan käytännöllistä, koska ajomatka napapiirin taakse kestää kauan, joten siinä on aikaa ajatella.
Tänään en kuitenkaan saavuttanut itseni kanssa yksimielisyyttä päivän kohteesta. Päästyäni Pyhä-Luoston alueelle aurinko paistoi ja tuntui muutenkin hyvältä, joten vihelsin pelin poikki ja majoittautuin hotelli Luostotunturiin. Täytyy sanoa, ettei kyseistä hotelliakaan voi tähän aikaan vuodesta luonnehtia erityisen edulliseksi, mutta huoneen hinta oli silti jotenkin samalla tasolla palveluiden kanssa (kylpylä, kuntosali, kuivauskaapit, ~uudehkot huoneet).
Koppi ei ole järin suuri, eikä sisällä ole kuin yksi suksipöytä. Lisäksi tilan miljöö vaikutti melko törkyiseltä, ainakin saman hotelliketjun muihin hotelleihin verrattuna. Toisaalta sain kuitenkin omat sukseni voideltua (jonottamatta), joten mitäpä tässä sen enempää valittamaan.
Päästäkseni itse asiaan kirmasin hätäisesti Luostotunturin ympäri. Pettymyksekseni huomasin, että talven hiihtämättömyys on johtanut siihen, ettei hiihto oikein kulje. Latupohja oli yllättävän jäinen, mikä periaatteessa paransi luistoa, mutta jyrkät ylämäet olivat silti myrkkyä. Liukas keli kuitenkin auttoi sen verran, että loivempia mäkiä oli mukava luistella.
Toinen matkalla kohtaamani ongelma liittyi Samsung Xcover 2 -puhelimeen. Olen aiemmin kehunut, kuinka hyvin puhelimen kosketusnäyttö toimii hiihtohansikkaiden kanssa. Tänään kaikki oli toisin. Luuri tuntui aivan kuolleelta, ja jouduin ohjaamaan sitä nenälläni. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta asiaa täytyy selvästikin tutkia lisää.
Huomenna siirrytään kesäaikaan, mikä on minun kannaltani hyvä asia. Johtuneeko lisääntyneestä valon määrästä vai mista, mutta herään aamuisin yhä aikaisemmin. Tänään valveutuminen tapahtui klo 05:30. Kesäaika tuo asiaan tunnin helpotuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti