Vaikka matkailuauton valintaprosessi eteni kriteerien tarkennuttua aika jouhevasti, vaihtoehtojen vertailuun meni paljon aikaa. Suurin aivojumppa liittyi auton tyyppiin eli siihen, kannattaisiko hankkia peltikuorinen retkeilyauto vai "oikea" matkailuauto. Molemmilla on etunsa, eikä kaikkea toivomaansa saa yhdessä paketissa.
Ajan myötä paljastunee joka tapauksessa asioita, joita emme ole osanneet huomioida. Ehkä huomaamme valintavaiheessa painottaneemme epäolennaisia seikkoja. Vaikka matkailuautolla on joskus liikuttukin, keltanokkiahan tässä silti ollaan.
Kuten tunnettua, rahanmeno ei pääty ajoneuvon hankintaan, koska vaunuun täytyy vielä ostaa yhtä sun toista tarviketta. Onneksi auto itse ei ollut lajinsa kalleimpia, joten rahaa jää vielä muuhunkin.
Vaikka kesä on hädin tuskin alkanut, olen jo hieman pohtinut auton talvikäyttöä, joka edellyttäisi moottorinlämmittimen - ehkä Webaston - asentamista. Siihen kuitenkin liittyy tiettyä problematiikkaa: Fiatin moottorinohjausyksikkö ei kuulemma tykkää ylimääräisistä lämmittimistä.
Onko näitä Italian ihmeitä tapana käynnistellä talvella lainkaan? Ollakseni rehellinen, Fiatin tekniikka pelottaa hieman, mutta siltä on näissä matkailuautohommissa vaikea välttyä.
Talvella pitäisi myös olla talvirenkaat. Olen alustavasti ajatellut hankkia autoon kitkarenkaat, joilla ajan ympäri vuoden, jolloin vältyn myös rengasrumbalta. Varusteisiin täytynee tällöin sisällyttää myös lumiketjut, joista saattaa olla hyötyä kesälläkin, jos auton sattuu ajamaan johonkin mutaan. Muilta osin Caradolla selvinnee pikkupakkasiin asti melko pienin muutoksin.
Ennen auton ostamista mietin, voisiko matkailuautoa käyttää kaikkiin ajoihin, jolloin henkilöautosta voisi kokonaan luopua. Edellisen talven lumikenkäilyreissuihin peilaten tätä on kuitenkin vaikea nähdä, tai ainakin tottumusten pitäisi tyystin muuttua.
Kustannuksia tarkastellen pelkällä matkailuautolla ajaminen olisi silti verrattain edullista. Kun lomailuun liittyvät hotelliyöpymiset jäävät pois, säästöä kertyy useita tuhansia euroja. Sillä kuittaa helposti yhden auton verot, vakuutukset, huollot ja muut satunnaiset kulut.
Nyt vain pitäisi saada se vaunu alle. Alunperin automme piti saapua maahan jo huhti-toukokuussa, mutta kaupanteon yhteydessä meille ilmoitettiin, että auto tuleekin Suomeen vasta heinäkuussa. Koronaviiveitä, kuulemma.
Toimituksen viivästyminen oli harmillista, koska toki aluksi kuvittelimme, että auto olisi käytössämme koko kesän. Toisaalta muut vaihtoehdot eivät tuntuneet yhtään paremmilta, joten kaupat tehtiin silti. Ehkä viive on lopulta ennakoitua pienempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti