Vapunpäivä vuonna 2021 ei ollut Savon suunnalla erityisen lämmin. Yöpakkasten jälkeen ilman lämpötila kipusi hädin tuskin plussan puolelle, mutta aurinko onneksi paistoi, joten retkeilyä ajatellen sää oli hyvä.
Sopivaa ulkoilumaastoa etsiessämme mieleeni palautui Tervaruukinsalo, jota olin silmäillyt kartalla muutaman viikon takaisen Kivilammen keikan yhteydessä. Lumi saattaisi vielä jossain olla ongelma, mutta Tervaruukinsalo vaikutti paikalta, josta hanget olisivat jo sulaneet.
Niinpä otimme vapunpäivän aamuna suunnan kohti Varkautta ja Hallamäkeä. Sieltä jatkaisimme kartasta bongatulle sorakuopalle, jota kaavailimme retkemme alkupisteeksi.
Lähtöpaikan valinta oli hyvä. Laajan soranottoalueen reunalle sopi pysäköidä ilman että auto haittaisi kuopalla asioivia, jos sellaisia nyt vappuna sattuisi olemaan.
Sorakuopalta ponnistimme aluksi Valkeisenharjulle ja sieltä kohti Valkeinen-lampea, jonka arvioimme tienoon näyttävimmäksi paikaksi. Luonnonsuojelualeen reunamilla olevat suot voisivat myös olla hienoja, mutta kaikkia ei ehdittäisi yhdellä kertaa käydä läpi.
Alkumatka eteni metsäautotietä pitkin. Salolla harrastetaan metsästystä, minkä saattoi lukuisista hirvitorneistakin päätellä.
Tornien arkkitehtuuri ei ollut poikkeuksellista, mutta ne olivat muuten varsin näyttäviä. Vaikutti siltä, että lasten leikkipaikka oli käytöstä poistamisensa jälkeen saanut uuden elämän. Mahtaako kuviointi myös houkutella hirviä puoleensa?
Edempänä tie kapeni ja muuttui lopulta poluksi. Talven jälkeen tuntui taas hyvältä edetä jalkapatikassa.
Laavuja tai virallisia nuotiopaikkoja ei näiltä rannoilta löydy, mutta jonkinlaista nuotiorinkiä oli niemen kärkeen viritelty.
Kartan mukaan Valkeisen ja Sakastin välisessä salmessa saattaisi olla silta, mutta sellaista ei ainakaan nyt näkynyt. Kesällä salmesta tosin voinee loikkia yli ilman siltaakin, eikä Sakastin kiertäenkään matkaa toiselle puolelle ole kuin 1,5 km.
Reissusta kertyi tuulisen sään vuoksi vain niukasti videokuvaa, mutta tässä hieman tuliaisia:
En tiedä, olivatko värikkäät hirvitornit jonkinlainen enne, mutta kotimatkaamme sisältyi hiukan ylimääräistä ohjelmaa.
Varkaudessa moottoritien rampilla kohtasimme lokin, joka lensi melko huolettomasti eikä lainkaan halunnut väistää takaa tulevia autoja. Itsekin jouduin jarruttamaan aika voimakkaasti välttyäkseni ajamasta linnun päälle.
Lähempänä Leppävirtaa luonto koetteli meitä uudestaan, kun tien vasemmalta pientareelta eteemme rynnisti hirvi. Eläin juoksi tielle auringon puolelta ja siinä määrin varjoista, että en havainnut sitä ennen kuin se oli jo viereisellä kaistalla.
Ohikiitävän hetken ajan olimme tiellä rinnakkain hirven kanssa. En ehtinyt edes siirtää jalkaa jarrulle, mutta sivupeilistä näin, kuinka hirvi miltei kaatui sujahdettuamme sen ohi. Jos olisimme ajonopeus huomioiden saapuneet paikalle sekuntia myöhemmin, jälki olisi ollut rumaa.
Yksi sekunti... onneksi se lokki ei vitkutellut rampilla yhtään enempää.
Vapunpäivä vuonna 2021 ei ollut Savon suunnalla erityisen lämmin. Yöpakkasten jälkeen ilman lämpötila kipusi hädin tuskin plussan puolelle, mutta aurinko onneksi paistoi, joten retkeilyä ajatellen sää oli hyvä. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti