Paikkoheitto

Meidän oli lomamme alkupuolella tarkoitus tutustua Pesiön retkeilyreittiin, mutta hanke kariutui majoitukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Palatessamme takaisin kohti Kuopiota päätimme paikata virheen ja koukata nyt Pesiön kautta.

Pesiön pistoreitille pääsee helposti kummasta päästä tahansa; me valitsimme lähtöpaikaksi polun eteläkärjen.

Muistan reittiä silmäillessäni ajatelleeni, että mahtaakohan edessä olla edellisen kesän Korouoma-retken toisinto. Tuolloin päällimmäiseksi tunteeksi retken jälkeen jäi vähän ontto olo, vaikka maasto itsessään oli hienoa.

Aika pian kuitenkin selvisi, että huoli oli turha. Ensimmäiset puoli kilometriä lompsittiin tietä pitkin, mutta sen jälkeen päästiin pienelle polulle, joka eteni kauniilla penkereellä Hiidenjärven kupeessa.

Järveltä puhaltanut tuuli piti hyttyset loitolla, ja pian saavuimmekin jo Hiidenjärven nuotiopaikalle. Laavua muuten hienolla paikalla ei ollut, joten päätimme jatkaa vielä eteenpäin.

Hiidenjärven jälkeen polku sukelsi kuusimetsään ja hyttysten määrä lisääntyi, mutta onneksi vain reilun kilometrin matkalla. Sen jälkeen päästiin taas tuuliselle harjulle, jota ympäröivät pienet lammet.

Sihosen rannasta löytyi lopulta laavu. Emme varsinaisesti tarvinneet katettua rakennelmaa mihinkään, mutta luohan se vähän tunnelmaa.

Kävimme vielä kääntymässä Kangaspuron sillalla, ja palasimme sitten Sihoselle ruokailemaan.

Vaikka aivan pohjoisin osa polusta jäi meiltä näkemättä, Pesiön reittiä on helppo suositella. Etenkin Hiidenvaaran luonnonsuojelualueen sisällä kulkeva osuus on hieno.

Oli oikeastaan outoa, ettei polun varrella tai nuotiopaikoilla näkynyt ketään, sillä päiväkin oli kaunis. Ehkä reitin aavistuksen syrjäinen sijainti pitää ihmismassat loitolla.

Pesiö oli tällä erää lomamme viimeisin retkikohde. Lappiin asti ei nyt ehditty, eikä Paasonvaaralle tai Juortanansaloonkaan päästy, mutta onneksi kesää riittää vielä.

Meillä on usein matkan loppumetreillä tapana asetella käymämme retkikohteet mieluisuusjärjestykseen. Tällä kertaa voittajan valinta oli helppo, koska Elimyssalossa oli niin paljon nähtävää.

Kakkossijan suhteen kisa sen sijaan oli tiukempi, koska mukavia paikkoja oli monta. Mutta jos jaossa olisi positiivisimman yllättäjän titteli, se ainakin menisi Pesiön retkeilyreitille.