Vaimo bongasi netistä tarjouksen, joka mahdollisti palkintoyöpymisen Rukan Scandic-hotellissa 10000 pisteellä (normaalisti tarvitaan 20000 pistettä). Pisteen hinta huomioiden tarjous ei ollut poikkeuksellisen edullinen, mutta se kannattaisi silti hyödyntää, koska osa pisteistämme oli pian vanhenemassa.
Meillä ei varsinaisesti ollut kiire mihinkään, joten päätimme lopulta jäädä Rukalle toiseksikin yöksi. Samalla voisimme kevyesti retkeillä jossain, vaikkapa Pyhävaaralla.
Pyhävaaraa ei voi luonnehtia erämaakohteeksi, mutta välipäivän ohjelmaksi se oli ihan sopiva. Olen joskus käynyt vaaralla hiihtäen, vaimo ei milloinkaan.
Sorastettu Pyhän jyssäys on helppokulkuinen reitti, mikä huomioiden sen varrelta avautuvat maisemat ovat vähintään kohtuulliset.
Kaukokin tykkäsi, vaikka kovin korkealle se ei Pyhävaaralta saanutkaan nousta.
Paluumatkalla polku yhä vaan leveni, mikä tosin johtui siitä, päätimme koukata Rukan Salen kautta.
Yksi tällaisten kyläreittien hyvistä puolista onkin se, ettei eväitä juurikaan tarvita, koska kaiken tarvitsemansa voi ostaa polun varrelta. Jopa olutta oli tarjolla.
Kaikista merkittävimmän löydön tein kuitenkin leipähyllystä:
Leivon leipomon Jyväjemmari on nimittäin mainiota retkievästä. Paitsi että se on erittäin hyvää, leipää on myös helppo syödä sellaisenaan, ilman mitään lisukkeita. Molemmat retkiympäristössä arvostettavia ominaisuuksia.
Erehdyksessä ostin tätä aluksi vain yhden paketin, mutta onneksi sitä löytyi myöhemmin muualtakin, jolloin ostin vielä kaksi kiloa lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti