Hämärissä oloissa tapahtunutta

Patvinsuon vierailuni jäi tällä erää suunniteltua lyhyemmäksi. Asia ei kuitenkaan suuremmin kirvellyt, koska olen viime aikoina käynyt siellä useasti.

Aapaa on kiva katsella, mutta tuoreiden kuvakulmien löytäminen on vähän haastavaa. Suo kun näyttää joka suunnasta kokolailla samalta.

Patvinsuolta joka tapauksessa jatkoin Kolille. Tällä kertaa Koli kiinnosti lähinnä yöpymismielessä, mutta samalla selviäisi, millaiseen lopputulokseen Hotelli Kolin huoneremontti on johtanut.

Illalla oli hiukan ylimääräistä aikaa, joten poikkesin menomatkalla Räsävaaralle. Vaara näkötorneineen on itselleni tuttu, mutta Kauko ei ollut koskaan käynyt siellä. Kiipesin torniin, ja lähetin Kaukon ilmaan.

Yläilmoista katsottuna Kolin vaarat hieman latistuvat. Jeron masto kuitenkin erottuu selvästi, ja Herajärvikin pilkottaa Paimenenvaaran takaa.

Hotelliin majoituttuani kävin illalla kävelyllä Ukko-Kolilla. Kauko ei nyt ollut mukana, mutta kallioilla oli muita kopteriharrastajia. Hämärtyvässä illassa voi saada hienoja kuvia, mutta kovin intensiivisesti taivaalla lentävää kopteria ei parane jyrkillä kallioilla liikkuessaan tuijottaa.

Oma tarkoitukseni oli kuvata auringonlaskua, mutta myöhästyin näytelmästä täpärästi. Lähtiessäni hotellilta auringosta näkyi vielä puolet, mutta muutamaa minuuttia myöhemmin se oli jo kokonaan painunut horisonttiin. Höh.

Aamulla päätin korjata virheeni, ja kiipesin ennen aamupalatarjoilua vaaralle uudestaan. Nyt homma ei onneksi ollut minuuteista kiinni.

Aamiaisen jälkeen nousin Ukko-Kolille vielä kolmannenkin kerran, tällä kertaa Kauko mukanani.

Lentosää oli mainio, ja Kauko tuntuikin olevan täpinöissään. Syksyisen Koli-maiseman usein täydentäviä, alhaalla roikkuvia pilviä ei tosin juuri näkynyt.

Tänään oli se päivä, jolloin minun oli määrä palata kotiin. Matkan loppuminen harmitti hieman, mutta lännestä lähestyvä matalapaine ei olisi lähipäivinä suosinut retkeilyä. Eikä Kaukokaan oikein tykkää sateesta.

Koli-hotellin remontti oli vielä aavistuksen kesken. Uusitut tilat vaikuttavat viihtyisiltä, vaikka huoneet ovatkin vähän pienen oloisia. Kyllähän sinne yksinään mahtuu, mutta kun Kauko levittää tavaransa pitkin huonetta, loppuu pöytätila helposti kesken. Pistorasioista nyt puhumattakaan.