Kaikkea ei silti voi saada, ja etenkään saunan puuttuminen ei ole hyväksyttävää. Lisäksi käteismaksu on 150 kruunua korttimaksua kalliimpaa, mikä on outoa.
Vaihtaaksemme taas hiukan seteleitä lähdimme aamupäivällä ostoksille. Omassa mielessäni vilkkuivat Nugatti-tuubit, joita olin pari vuotta sitten ostanut juuri Kirkkoniemestä. Kyseinen erä on loppunut jo aikoja sitten, joten tarvitsin kipeästi lisää.
Tehtävä osoittautui hankalaksi, koska käytyäni läpi 5 - 6 keskustan markettia kassissani ei vielä ollut yhtään tuubia.
Olimme jo poistumassa Kirkkoniemestä, kun päätin vielä poiketa muutamassa laitakaupungin liikkeessä. Viimein löysin Hessengin Rema 1000 -kaupasta 40 tuubia!
Kassatyttö kurtisti kulmiaan, kun asettelin Nugatit hihnalle, ja maksuvälineenä käyttämäni tonnin seteli tuntui aiheuttavan lisää huokailua. Tapahtumaa onneksi tasapainoitti se, että itse olin kuin Naantalin aurinko.
Kaupoissa kiertely vei sen verran aikaa, että päivän retkeilyllinen anti uhkasi jäädä olemattomaksi. Koska meillä ei enää ollut asiaa Norjaan, ajelimme illaksi Utsjoelle, josta olimme kaavailleet yöpaikaksi Lomakylä Vallea.
Saimmekin Vallesta huoneen, joka aamupaloineen oli varsin miellyttävä, joskaan ei kovin edullinen. Mielessä kyti vielä ajatus nousta illalla tunturiin, mutta kello oli jo sen verran paljon, että vaihdoimme sen kävelyyn Tenon rannalla.
Pari kilometriä Vallesta Karigasniemen suuntaan oli kiva kota, jossa hörpimme päivän päätteeksi iltateet. Tunturiin ehdittäisiin seuraavana päivänäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti