Tonnin seteli

Lomailtuamme pari päivää Näätämössä oli aika jatkaa eteenpäin, mutta emme olleet varmoja, mitä se tarkoittaisi.

Meidän ei varsinaisesti tehnyt mieli ulkomaille - edes Norjaan - mutta pääkopassa kummitteli taas Norjan seteliuudistus, jonka kanssa olemme rimpuilleet aiemminkin.

Tilanne oli se, että meillä oli yhä muutamia vanhoja Norjan rahoja, lähinnä 1000 kruunun seteleitä. Muistelin ensin, että ne vanhenevat jo tänä vuonna, mutta tosiasiassa näin tapahtuu vasta syksyllä 2020.

Yhtä kaikki, halusimme nyt lopullisesti eroon vanhoista seteleistä, jotta asiaa ei enää tarvitsisi ajatella. Rahat saisi kenties vaihdettua tai käytettyä Näätämössä, mutta kun rajalle oli vain muutama kilometri, voisimme yhtä hyvin asioida Norjan puolella.

Päätimme ajaa seuraavaksi yöksi Kirkkoniemeen, mutta sitä ennen ehtisimme hiukan retkeilläkin. Päiväretkemme kohteeksi valikoitui jälleen Näätämöjoki, tällä kertaa Jänispään suunnasta lähestyen.

Jänispään ympäristössä menee useita reittejä, joista hiukan lyhytnäköisesti valitsimme sen, jossa näytti olevan suurin parkkipaikka.

Valinta kostautui, koska pari tuntia talsittuamme tajusimme, että emme ehdi sekä Näätämöjoelle että Kirkkoniemeen. Reittimme oli paitsi muita vaihtoehtoja pidempi myös varsin kivikkoinen, joten eteneminen oli hidasta. Olisi pitänyt tutkia karttaa tarkemmin.

Toisaalta meidän ei ollut mikään pakko pyristellä Näätämöjoelle asti. Niinpä muutimme suunnitelmaa ja päätimme tavoitella vain Vanhavaaraa. Näin säästäisimme 2 - 3 tuntia ja välttyisimme turhalta kiireeltä illemmalla.

Päätös oli hyvä, koska samalla meille jäi enemmän aikaa kierrellä Vanhavaaralla ja aiemmin ylittämällämme Jänispäänhännällä. Jälkimmäinen ei ole aivan korkea kuin varsinainen Jänispää, mutta hienot maisemat sieltäkin avautuvat.

Nälkäjärvien välisellä kapealla kaistaleella...

... liikkeitämme seuraili jälleen yksi liro, joka selvästi toivoi meidän poistuvan paikalta mahdollisimman pian. Niin teimmekin, mutta pian vastaamme käveli pari kalastajaa, jotka arvatenkin tuottivat lirolle lisää päänvaivaa.

Itselleni päänvaivaa taas aiheutti tilanne, johon ajauduin tankatessani autoa Kirkkoniemessä. Koska taka-ajatukseni oli päästä eroon vanhenevista seteleistä, tankkasin polttoainetta 200 kruunulla maksaakseni ostoksen 1000 kruunun setelillä.

Maksutapahtumaan liittyvä laskutoimitus oli yksinkertainen, mutta siitä huolimatta sain vaihtorahoina vain 300 kruunua. Katsoin kassahenkilöä silmiin ja mietin kuumeisesti, olinko päätynyt mukaan tosielämän tonnin seteli -sketsiin.

Mä annoin sulle tonnin setelin... Eiks se ollut tonnin seteli? Tonni! Enks mä antanut tonnin? Tonnin seteli!

Lopulta myyjän pokka onneksi petti, eikä minun tarvinnut kiivetä tiskin yli selvittämään asiaa.