Kuka kaikesta määrää?

Päivitys 29.6.2024: Tässä kirjoituksessa mainittu alle 250 grammaisten koptereiden lentosuunnitelmaan liittyvä erityisvapaus ei ole enää voimassa. Nykyään suunnitelma täytyy aina dronen painosta riippumatta laatia, jos tarkoitus on lentää ADIZ-alueella. Olen kirjoittanut asiasta täällä.

--

Liikenteen turvallisuusvirastolta (nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto) ilmestyi viime vuoden lopussa päivitetty OPS M1-32 -ilmailumääräys. Mitä se mahtaa tarkoittaa droneharrastajien kannalta?

Tällaiset säädökset ovat joskus vähän vaikeita tulkita. Itse kompuroin jo paperin ensimmäistä kappaletta tavatessani:

"Tätä määräystä sovelletaan kauko-ohjattujen ilma-alusten ja yli 250 g painavien lennokkien lennättämiseen Suomessa."

Niin, mikä tarkalleen ottaen onkaan kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin välinen ero?

Lennokista tulee itselleni ensimmäisenä mieleen siivellinen, lentokonetta muistuttava laite. Tämä johtaa ajattelemaan, että dronet kai sitten kuuluvat kauko-ohjattujen ilma-alusten joukkoon.

Tulkinta kuitenkin on väärä, ja siitä aiheutuu hämmennystä, koska määräyksen kolmannessa kappaleessa mainittua ilma-aluksen rekisteröintiä ei aiemmin ole edellytetty harrastajilta. Onko vaatimus muuttunut?

Molemmat termit on toki selitetty sanastossa, mutta yleensä droneista tai nelikoptereista puhuville maallikoille asian voisi ilmaista suoremminkin: drone on ilma-alus, jos sitä käytetään ammatin harjoittamiseen, mutta se on lennokki, jos sitä käytetään harrastustoimintaan.

Helpommin avautuvaa asiaa löytyykin päivitykseen liittyvästä muistiosta sekä droneinfo-sivustolta.

Keskeisin määräykseen liittyvä muutos vaikuttaa olevan se, että ilma-alusten ja lennokkien lennättämistä rajoittavia suojaetäisyyksiä on pienennetty. Aiemmin alle viiden kilometrin etäisyydellä lentokentästä tarvittiin aina lennonjohdon lupa, ja muualla lentokentän lähialueella (max. 13 - 20 kilometriä kiitotiestä) sallittu enimmäiskorkeus oli 50 metriä.

Nyt lennonjohdon lupa vaaditaan vain alle kilometrin etäisyydellä lentoasemasta. Etäisyyden ollessa 1 - 3 kilometriä lennättäminen on sallittua kiinteiden esteiden korkeudella, ja yli kolmen päässä kilometrin korkeusraja on 50 metriä. Lähialueen ulkopuolella saa nousta 150 metriin kuten ennenkin.

Jyväskylä ja Utin lentoasemat poikkeavat säännöstä, koska niiden lähialueella lennättämiseen tarvitaan aina lennonjohdon lupa. Myös kaikkien helikopterikenttien ympärillä on nyt vastaavanlainen 600 metrin suoja-alue. Lennätystilanteessa kaiken tämän tiedon saa edelleen helpoiten Droneinfo-sovelluksen avulla.

Itselleni muutoksilla ei ole suurta merkitystä, koska en aiemminkaan ole tavannut lentää kenttien läheisyydessä. Kaupunkiympäristössä operoitaessa voi kuitenkin olla iloksi se, että kiinteän esteen läheisyydessä edellä mainitut korkeusrajat voi vielä ylittää 15 metrillä, jos lento tehdään kohteen omistajan luvalla.

Mielenkiintoisempaa kuitenkin on se, että määräystä ei lainkaan sovelleta enimmillään 250 grammaa painavien lennokkien lennättämiseen. Niinpä rajoitukset eivät koske esimerkiksi Tello-kopteria, joka painaa alle 100 grammaa.

Mutta onko painorajalla merkitystä silloin, kun liikutaan itärajan läheisyydessä? Tämä ei käy suoraan ilmi määräystekstistä.

Itärajaahan myötäilee kaksikin vyöhykettä:

• Aivan rajan tuntumassa on noin viiden kilometrin levyinen EFR100-vyöhyke, joka suurin piirtein vastannee maassa olevia, keltaisin rajavyöhyke-merkinnöin rajattua aluetta. Sinne ei ole asiaa ilman puolustusvoimilta hankittavaa lupaa.
• Hieman ulompana on EFD200-vyöhyke (ADIZ), jonka leveys on tyypillisesti 10 - 20 kilometriä, joten sen sisäpuolelle osuvat monet retkeilyreitit. Tällä alueella saa lentää vain, jos etukäteen laatii ANS Finlandille lähetettävän lentosuunnitelman.

Lentosuunnitelman voi tehdä nettilomakkeella, mutta sen perillemeno on lisäksi varmistettava puhelimitse. Jos palo lentää on suuri, tämän kaiken voinee perustella itselleen, mutta muutaman maisemakuvan vuoksi tehtävä tuntuu ylimitoitetulta.

Yritin turhaan löytää tietoa painorajan ja ADIZ-alueen mahdollisesta yhteydestä. Niinpä käännyin Liikenne- ja viestintäviraston puoleen ja tiedustelin sähköpostitse vastausta mieltäni askarruttavaan kysymykseen.

Vastauksen saaminen kesti hetken, mutta lopulta se oli silkkaa hunajaa:

"ADIZ-alueella voit lennättää alle 250g dronea ilman lentosuunnitelmaa. Sen sijaan kielto- ja rajoitusalueet koskevat kaikkea ilmailua, myös alle 250g droneja."

Myös Teijo arvostaa annettua linjausta.