perjantai 15. maaliskuuta 2019

Perheenlisäystä!

Spark-kopteri on yleisesti ottaen hauska tapaus, ja pienenä laitteena se on kätevä ottaa retkille mukaan. Myös Sparkin kuvausominaisuudet ovat asialliset, mutta retkiolosuhteissa siihen liittyy yksi puute: lentoon lähteminen vie vähän liikaa aikaa.

Herkkälapaista kopteria ei viitsi heittää reppuun miten vain, joten olenkin tavannut kuljettaa Sparkia omassa kotelossaan. Kun tulee tarve lentää, täytyy laitteet ensin kaivaa repusta, sitten käynnistää ne, ja lopulta vielä luoda yhteydet kännykän, ohjaimen ja kopterin välille. Tyypillisesti tämä kaikki kestää 1 - 2 minuuttia, mikä on taukopaikalla OK, mutta kulkemisen lomassa vähän liikaa.

Lentovalmisteluita nopeuttaakseni olen joskus kokeillut kävellä kopteri yhdessä ja kauko-ohjain toisessa kädessä, mutta se on pelottavaa. Pienikin kompurointi voi johtaa laitteiden rikkoutumiseen, ja hiihdettäessä homma ei tietysti toimi muutenkaan. Haluaisin kuvata kopterilla enemmän, mutta mainituista syistä kuvaaminen rajoittuu taukopaikoille, joilla reppu tulee muutenkin heitettyä selästä.

Aloinkin miettiä, löytyisikö Sparkin rinnalle joku yksinkertaisempi ratkaisu. Optimitapauksessa siis toinen kopteri, joka mahtuisi vaikka taskuun, ja jota voisi ohjata pelkällä kännykällä.

Mitään lelua en silti kaipaa, vaan laitteessa pitäisi olla ainakin tolkulliset kuvausominaisuudet. Lisäksi sen pitäisi tukea videolinkkiä, jota käyttäen live-kuvan saa siirrettyä kopterista kännykkään.

Pienen pohdiskelun jälkeen valinta kohdistui Ryze Telloon.


Valintaa helpotti se, että Tello pohjautuu DJI:n tekniikkaan, joka on minulle ennestään tuttua, niin hyvässä kuin pahassakin.

Telloon myydään myös kauko-ohjainta, jota kuitenkin tietoisesti välttelin. Tällä kertaa tarkoitus oli vain kasata paketti, jolla ilmakuvaaminen onnistuu mahdollisimman yksinkertaisesti ja nopeasti.


Lopulta päädyin Tellon Boost-pakettiin, joka sisältää kopterin lisäksi myös kolme akkua, USB-latausaseman ja varapropelleja. Yhdellä akulla Tello lentää vain muutaman minuutin, joten pari ylimääräistä akkua helpottaa elämää.


Ajatukseni pitää Telloa taskussa ei silti taida toteutua. Vaikka alle 100 grammaa painavan kopterin runko on pieni, koko laitoksen poikkimitta ei juurikaan ole Sparkia pienempi. Propellit eivät nimittäin taitu, eikä propellinsuojiakaan viitsi alituiseen irrotella.


Lentoonlähtö Tellolla joka tapauksessa onnistuu Sparkia nopeammin, hyvinkin alle puolessa minuutissa:

  • Tello käynnistyy muutamassa sekunnissa
  • Tellossa ei ole GPS-vastaanotinta, joten paikannuksen valmistumista ei tarvitse odottaa
  • Ainoa tarvittava yhteys on wifi-yhteys kännykän ja kopterin välillä
  • Kevyt kopteri on helppo lähettää ilmaan vaikka kädestä, mikä on hyvä asia talvella

Toisaalta Tellon ominaisuudet ovat Sparkiin verrattuna varsin alkeelliset:

  • Vain viiden megapikselin kamera ja elektroninen kuvanvakaaja
  • Tellossa ei ole kääntyvää gimbalia, joten sillä voi kuvata ainoastaan eteenpäin
  • Maksimikantama 100 m ja lentokorkeus 30 m
  • Herkkä tuulelle, vaatii liki tyynen sään

Onneksi Tello sisältää näkösensorin, jonka avulla se leijuu kohtuullisen vakaasti paikoillaan ilman GPS:ääkin. Pienikin tuuli tosin saa kevyen kopterin heilumaan pahasti, ja sitten maailma näyttää tältä:


GPS:n puute aiheuttaa myös sen, että Tello ei osaa hätätilanteessa palata takaisin. Jos esimerkiksi yhteys kännykkään katkeaa riittävän pitkäksi ajaksi, kopteri pyrkii laskeutumaan niille paikoilleen. Ilmeisesti vaikka järveen, mikä täytyy lennätettäessä huomioida.

Kännykkään asennettava Tello-sovellus vaikuttaa toimivalta. Joskus se tosin unohtaa (asennusvaiheessa) kysyä luvan käyttää muistia, ja kun lupa jää saamatta, kopterin ottamien kuvien tallentaminen puhelimeen ei onnistu. Kopterissa itsessään ei nimittäin ole muistikorttia, joten kuvat ja videot siirretään aina kuvausvaiheessa kännykkään. Luvan puuttuminen ilmenee vain siten, että lennon jälkeen kuvia ei löydy mistään.

Kopterin ohjaaminen kännykällä ei ole ihan niin toivotonta, kuin olin kuvitellut. Operointia ei ehkä voi kutsua lentämiseksi vaan pikemminkin kopterin siirtämiseksi, mutta suunnittelemaani käyttötarkoitukseen se on ihan OK.

Tässä vaiheessa kaikki tietysti odottavat kieli pitkällä tietoa pienokaiselle annetusta nimestä...

Ristin kopterin Teijoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti