tiistai 18. heinäkuuta 2017

Rajan pintaan

Kuhmon ja Kuusamon välillä on kyllä paljon mielenkiintoista. Suuri osa paikoista on myös helposti tavoitettavissa, kuten esimerkiksi Puraksen lähellä oleva, kauniilta kuulostava Hietajärvi.

Laskeutumisemme Purakseen ei silti ollut ihan ongelmaton. Ensin vaimo unohti lompakkonsa kaupan vessaan, ja vähän myöhemmin osan ostoksista kaupan kassalle. Elämäni tämän sirkuksen tirehtöörinä on ajoittain vaativaa.

Selviydyimme kuitenkin Hietajärven luoteiskulmalle, josta on hyvä ponnistaa järven rantaa pitkin etenevälle UKK-reitille. Kävimme aluksi kääntymässä rajavyöhykkeen suunnassa, Härkölammilla, ja palasimme sitten Tontinniemen laavulle, jota varsinaisesti tavoittelimme.



Hietajärvi tuotti pienoisen pettymyksen. Sen nimihän synnyttää mielikuvan hiekkarantaisesta, kirkasvetisestä järvestä, joka houkuttelee uittamaan varpaita rantavedessä.

Järven rannat kuitenkin olivat ruohikkoisia, ainakin pohjoispäässä. Tontinniemen eteläpuolella näkyy kartassa hiekkainen ranta, jota tietysti menimme katsomaan, mutta aivan parhaiden uimarantojen tasolle ei sekään yltänyt.


Hietajärveltä matkamme jatkui hiukan pohjoisempana olevalle Kivijärvelle. Se ei kuulostanut yhtä kauniilta, mutta oli todellisuudessa hienompi.

Varsinkin järven länsirantaa menevä polku oli mukavaa kulkea, ainakin Ryvikköniemeen asti. Niemen jälkeen polku muuttui suomaiseksi ja vähän rytöiseksi.


Kivijärvi on hyvin lähellä rajaa, eikä järven itärannalle olekaan tästä syystä asiaa. Pohjoispään nuotiopaikalta ei ole rajavyöhykkeelle kuin pari sataa metriä, joten ilmansuuntien kanssa saa olla tarkkana.

Mietin kulkiessani, että ilmansuuntiin liittyvät sanat on valittu suomen kieleen jotenkin huolimattomasti. Pääilmansuunnat sentään ovat selvät, mutta väli-ilmansuunnat menevät ainakin itseltäni sekaisin.

Varsinkin lounas ja luode on helppo sekoittaa, koska ne muistuttavat toisiaan. Olisi parempi, jos väli-ilmansuuntina käytettäisiin termejä, jotka kaikki muistavat ilman mietiskelyä.

Koillinen-kaakko-lounas-luode voitaisiinkin korvata vaikkapa rimpsulla näätämö-lappeenranta-turku-kilpisjärvi. Ennen sotaa syntyneet voisivat halutessaan käyttää näätämön sijasta petsamoa.

Käytäntö ei tietenkään toimisi ulkomailla liikuttaessa, mutta mikä pakko se on matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle?

Ahvenanmaalaisiakin uudet termit voisivat hetken hämmentää, mutta siellä varmasti keksittäisiin selitys sille, miksi Turkuun päästäkseen täytyy tosiasiassa suunnistaa näätämöön.

2 kommenttia:

  1. Hyvä ajatus tuo väli-ilmansuuntien nimeäminen havainnollisemmin. Minunkin pitää aina olla tarkkana niistä puhuessani, etten sanoisi väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan ne toistuvasti väärin. Se haittaa matkustamista varsinkin silloin, kun vaimo tulkitsee karttaa minun antamieni vihjeiden pohjalta. Todennäköisesti nämä jututkin olisivat ihan erilaisia, jos erottaisin edes lounaan ja luoteen toisistaan... :-I

      Poista