En ole kolmeen viikkoon juossut tai hiihtänyt metriäkään. Kroppa kuihtuu kasaan, ja elämä tuntuu henkisesti raskaalta. Jotkut kuulemma kykenevät elämään juoksematta koskaan metriäkään. Nostan hattua heille.
Tällä viikolla iski joku hemmetin flunssakin. Kuumetta ei tietysti nytkään ole, mutta nenä vuotaa vuolaasti, ja pää täynnä räkää.
Pahin selkäkipu sentään on hellittänyt, mutta kylki on vielä arka, enkä uskalla rasittaa sitä liian aikaisin. Toisaalta ongelma on, että en tiedä, milloin selkä kestää. Viikko sitten kävelylenkkikin oli liikaa.
Korvaavaksi tuotteeksi on löytynyt vaimolle joululahjaksi hankkimani jumppanauha. Kyseessä siis on laturin hihnan näköinen tuote, jolla voi tehostaa venytysliikkeitä. Kovat kundit tietysti jumppaavat oikean laturin hihnan kanssa, mutta minun täytyy nyt tyytyä kevyempään ratkaisuun.
Jumppanauha on oikeasti hyvä. Sillä ei saa aikaan samanlaista vastusta kuin käsipainoilla, mutta toisaalta se on elimistölle hellempi, ja tehon säätö on helpompaa.
Lisäksi nauhaa voi käyttää monien eri lihasryhmien vahvistamiseen. Ehkä sitä voisi soveltaa myös aerobiseen harjoitteluun, jos hihnaa viitsisi kiskoa aamuun asti.
Pelkään silti, että toiveeni elpyä ennen keväthankiaisia ei toteudu. Jos niin käy, ohjelma sisältänee keväthangilla elpymistä.
Jopa se nyt vastustaa. Selkävaivat on viheliäisiä. Sitä selkää kun tarvitaan aika moneen liikkuvan ihmisen aktiviteettiin, niin jos se on kipeä, ei oikein mistään tule mitään. Toivotaan pitkää lopputalvea ja hyviä hankikelejä!
VastaaPoistaJuu, kyllä näin on. Minulla oli nuorempana useinkin selkävaivoja, joista sittemmin pääsin eroon säännöllisellä aamuvenyttelyllä ja selkäjumpalla, mutta nyt ongelman perussyy on erilainen.
PoistaAjattelin tänään tai huomenna pienesti kokeilla juoksemista, kun sääkin näyttää vielä hyvältä. Voi olla, että laitan nastalenkkarit jalkaan...