tiistai 15. maaliskuuta 2016

Takaisin kehään

Viikonloppuna kävin ensimmäisen kerran hiihtämässä kaatumisen jälkeen. Tuntuu tyhmältä aloittaa hiihtokausi uudelleen maaliskuussa, mutta hyvin paljolti siitä on nyt kyse.

Selkä ei vieläkään ole täysin kunnossa, mutta pahin vaihe tuntuu olevan takana. Selkärangan kupeessa on edelleen arka kohta, joka varsinkin juostessa haittaa hengittämistä, mutta ehkä sekin paranee pian. Tunne joka tapauksessa on mitätön verrattuna siihen ahdistukseen, jota viikkokausia jatkuva lorvailu tuottaa.

Arvelin lauantaina hiihtolenkille lähtiessäni, että kroppa ei ehkä tykkäisi käsillä tehtävästä työntöliikkeestä. Tasatyöntö tuntuikin vähän häijyltä, mutta luistelu toisaalta eteni mukavasti. Jäällä oli ainakin helppo hiihtää, ja olosuhteet olivat muutenkin mainiot.

Sunnuntaiaamuna oli muutama aste pakkasta, joten suuntasimme uudestaan Kallavedelle. Hangen pinta olisi voinut olla kovempikin, mutta lumi kuitenkin kantoi hyvin. Karhennettu (?) jäälatukin oli hyvässä kunnossa, mutta kyllähän järven selällä luistelu on näin keväällä ihan parasta.



Tänä keväänä ei taideta hiihtää Pallastuntureita ympäri, mutta vähempikin oikeastaan riittää. Totta puhuen voisin viettää viikon vaikka hotelli Pallaksen terassilla istuen. Jo tieto siitä, että voi halutessaan milloin vaan lähteä ladulle, rauhoittaa mieltä.

4 kommenttia:

  1. Kyllä hiihtokauden voi aloittaa maaliskuussa. Aloitinhan itse viimevuotisen pyöräretkikauteni lokakuussa... Hyvä homma, että pääsit suksille. On se vaan niin mukavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan ongelma on se, että mun kroppani on vähäisen hiihtokertymän vuoksi hiukan heikossa hapessa. Kotona hiihdellessä se ei juurikaan haittaa, ainakaan jäällä, mutta keväällä tunturin kylkiä luistellessa jaloissa saisi olla enemmän virtaa.

      Mutta ehkä homma vaan edellyttää uudenlaista asennetta. Täytynee siis yrittää paikata fyysisiä puutteita henkisillä vahvuuksilla... :)

      Poista
  2. Asenteen säätäminen on yksi vaihtoehto. Samoin voit kokeilla säätää etenemiseen ja taukoihin käytettävän ajan välistä suhdetta - taukohan on osa matkaa. Vieläpä aika olennainen osa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tässä nyt täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön... Mutta ehkä tärkeintä on varoa hiihtämästä liian kauas. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että jos hotellin terassi katoaa näkyvistä, on aika kääntyä takaisin!

      Poista