Toisin kuin Kilpelänkankalla, Saunajärvellä juoksuhautoja on 90-luvulla entisöity, ja ne olivatkin edelleen hyvässä kunnossa. Hämäriin suojiin pääsi myös sisälle, ja ampuma-aukoista kurkkimalla saattoikin kuvitella, miltä elämä on sotilaan silmin näyttänyt.
Saunajärvellä ollessamme alkoi sataa vettä, ja ajoittaista sadetta sitten riittikin koko loppupäiväksi. Se oli ärsyttävää, koska nieltyäni kaiken mediassa olleen korkeapainehössötyksen mukani ei ollut edes kuoritakkia. Tässä vaiheessa minun kyllä piti nipistää itseäni, koska eipä maastossa taistelleilla sotilaillakaan tainnut aina kunnon varusteita olla.
Päivän päätteeksi ajoimme Lentuaan. Sieltä löytyisi useampiakin pieniä rengaspolkuja, joiden varrella voisi ainakin evästellä. Sadevarusteiden puuttuminenkaan ei haittaisi, jos laavuilla voisi pitää sadetta.
Suunnitelma oli pettää jo Kallioniemessä. Siellä oleva laavu nimittäin sijaitsee retkikartta.fi:n mukaan tässä:
Onneksi oikea paikka löytyi reilun sadan metrin päästä, mutta sadekuuron jo alettua ehdin tuntea pientä turhautumista.
Päivän päätteeksi kiersin vielä Lauttavaaran luontopulun, mutta sitten oli aika vetäytyä yöpaikkaan, Kuhmon Kalevala-hotelliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti