torstai 30. huhtikuuta 2015

Valintoja

Aamu avautui jälleen valtavan arpomisen merkeissä. Suurimmat periaatepäätökset liittyisivät siihen, kääntyisinkö Hotelli Kilpiksen pihasta vasemmalle (Skibotniin) vai oikealle (Muonioon).

Ajatus ajella Riksgränsenin, Björklidenin ja Abiskon kautta kiehtoi minua, koska en ole käynyt siellä talvella. Se kuitenkin tietäisi enemmän ajamista, ja lisäksi asiaan liittyi useita epävarmuustekijöitä:

  • Onko Ruotsin tunturikeskuksissa maastohiihtolatuja?
  • Onko vappu huono aika vierailla yllä mainituissa paikoissa?
  • Onnistunko löytämään majapaikan?
  • Millainen sää Ruotsin tuntureilla on?

Ensimmäistä kohtaa olen pohtinut ennenkin. Käsittääkseni latuja on, mutta aika vähän. Tällä kertaa kuitenkin löysin netistä toiveita herättävän sivun.

"Toppspåret" kuulostaa hyvältä, ja "Låktaspåret" vielä paremmalta. Hiihtäen Låktatjåkkolle! Epäselvää kuitenkin on, millainen ura tunturiin vedetään. Jos sinne vedetään luistelubaana, jyrkkään ylämäkeen luistelusta täytyy todella nauttia. Lisäksi asiaan liittyy olennaisesti sääkysymys.

Kaksi seuraavaa kohtaa mietityttivät vielä enemmän. Pikaisen nettihaun perusteella kaikki ennalta tuntemani majoituspaikat olivat täynnä, mikä ei luvannut hyvää. Myös Kilpiksen opas tiesi kertoa, että vappu on Ruotsin tunturikeskuksissa ruuhkaista aikaa.

Ajankohtaan liittyvä problematiikka sammutti pahimman innostuksen, ja lähdin lopulta ajamaan kohti Muoniota. Matkalla voisin vielä miettiä seuraavaa kohdetta. Aika vähäisin henkisin ponnistuksin päädyin kuitenkin Hettaan ja maanmainioon Hetan Majataloon.

Huoneen saatuani rasvasin Yokot ja lähdin sutimaan Ounasjärven yli kohti Pyhäkeroa. Ajatukseni oli hiihtää Ullajärven kautta menevä ympyrälenkki.

Kevät on kuitenkin tulossa Lappiinkin, ja tämä näkyi latujen kunnossa. Latupohjat oli ajettu vain moottorikelkalla, ja ainoastaan perinteistä tyyliä varten. Luistelubaanalla oli useampi sentti märkää lunta, mikä teki ylämäkeen hiihtämisestä raskasta.


Pyhäkeron tupaa on mukava lähestyä Hetan suunnasta, kun taustalla siintää valkoinen tunturi. Maisemassa on jotain tuttua, mutta en nyt saa päähäni, mistä se on mieleen tarttunut.


Pyhäkerolle päästyäni päähäni alkoi nousta kerettiläisiä ajatuksia. Olet jo hiihtänyt ihan tarpeeksi, älä suotta rimpuile Ullajärvelle asti. Olet sitä paitsi käynyt siellä aiemmin. Kuuma sauna odottaa!

Niinpä minä luovuin Ullajärveä koskevasta suunnitelmastani ja palasin ~samaa reittiä takaisin kirkolle. Pyhäkerolta alamäkeen olikin mukavaa lasketella. Sen kun vaan hyppäsi latu-uraan ja katseli ohi vilistäviä maisemia.

Hiihtäjiä oli kaiken kaikkiaan aika vähän, muistan nähneeni neljä. Lisäksi yksi mies tuli tunturista potkukelkalla.

Hetan Majatalon miesten sauna on parhaillaan remontissa, joten minulle osoitettiin vuoro naisten saunan puolelta. Toivoin hiljaa mielessäni, että tämä olisi johtanut jonkinlaiseen sekaannukseen, mutta näin ei tapahtunut, vaikka istuin saunassa pitkään ja hartaasti.

Huomenna ei vielä tarvitse palata Kuopioon, mutta kiihkeimmät hiihtopäivät taitavat nyt olla takana. Pöh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti