keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kivaa kivikossa

Kiilopään jälkeen koitti se hetki, että oli aika hivuttautua kohti etelää. Kiire ei kuitenkaan vielä ollut, joten ainakin yhden kohteen voisin matkan varrelle poimia.

Olin jossain vaiheessa iskenyt silmäni Kivitunturin luontopolkuun, ja kun @TunturiinFi vielä vinkkasi samasta reitistä, päätin koukata Savukosken kautta. Ansiokas retkiselostus samasta kohteesta on jo olemassa, joten en tässä kuvaile reittiä kuin yleisellä tasolla.

Kivitunturilla on nimensä mukaisesti paljon kiviä. Tunturin laki ympäristöineen tuo mieleen Pyhätunturilla olevan Isokurun, mutta on tätä laajempi alue. Erikoista on se, että huipulla kivet ovat asettuneet niin, että ne näyttävät aivan kuin aaltoilevalta kivimereltä!


Patikoijalle tarjolla jo kaksi reittiä, joiden pituudet ovat noin kuusi ja kymmenen kilometriä. Olin suunnitellut kulkevani pidemmän reitin, mutta taivaan tummetessa luovuin ajatuksesta. Se ei isommin kirvellyt, koska lyhyempi perusreittikin tarjoaa paljon nähtävää. Paitsi luontonsa puolesta Kivitunturia voi suositella myös siksi, että reitin varrella olevat opastaulut ovat tuoreita ja informatiivisia.

Kivitunturilta jatkoin Rukalle, joka on lomamatkani viimeinen pysähdyspaikka ennen kotia. Matkan tomut karistelin punteistani juoksemalla sadekuuron aikaan Rukatunturia ympäri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti