Lisää sinisiä ajatuksia

Suomussalmella vietetyn yön jälkeen oli tarkoitus ajaa suoraan kotiin, mutta aamiaispöydässä käydyn keskustelun myötä päädyimme ihastelemaan hienoa säätä. Pitäisiköhän vielä lähteä jonnekin retkelle? Ensimmäisenä ääneen lausuttu ajatus lienee liittynyt Saarijärven aarnialueeseen, mutta lyhyen pohdiskelun jälkeen totesimme, ettei umpimetsäinen reitti oikein sovellu meille. Ei ainakaan tällä erää.

Aika pian tämän jälkeen muistimme, että Sininen polkuhan taisi meiltä jäädä vähän kesken... Polun oletettavasti harjuisempi alkuosa voisi olla sopiva kohde kotimatkan varrelle. Niinpä kurvasimme Suomussalmelta vielä kerran itään ja ajoimme Liminsärkän P-alueelle, jonka olimme pari päivää aiemmin sujuvasti ohittaneet.

Liminsärkältä lähtevä Sininen polku onkin mukavampi kulkea kuin Särkkäjärven kiertävä osuus. Särkkäjärven suuntaan mentäessä matkalla on yksi laavu ja yksi nuotiopaikka, ja polku itse mutkittelee komean harjun päällä. Maisemat ovat hienoja, mutta liki viisi kilometriä harjunselkää (suuntaansa) alkaa jo loppumatkasta hieman puuduttaa.

Tuntui hassulta saapua Särkkäjärven laavulle toisen kerran parin päivän sisällä. Paikassa ei kuitenkaan ole valittamista, ja eväät maistuivat hyviltä tälläkin kertaa. Eläimet tosin puuttuivat edelleen.

Luulenpa, että Siniseen polkuun liittyvä kansiomme voidaan nyt sulkea. Kotimatkalla pysähdyimme vielä ruokailemaan Syväjärvelle, josta lopulta ajoimme Kuopioon.