No niin, nyt on sitten karistettu talven pölyt fillaristakin... Tosin eipä asialla parane paljon rehvastella, jos eletään jo toukokuun puoltaväliä, kun tämä viimein tapahtuu.
En ole koskaan ollut ylenpalttisen kiinnostunut pyöräilystä, se on mun makuuni vähän liian tekninen laji. Tai sitten vain vierastan lajia joidenkin epämääräisten lapsuuden traumojen vuoksi... Olin nimittäin pienenä hiukan tanakka, mistä syystä minulla oli vaikeuksia pyöräillä samaa tahtia muiden lasten kanssa. Luulin jossain vaiheessa kaiken muuttuvan paremmaksi, kun saan 12-vaihteisen kilpapyörän, mutta ongelma ei ratkennutkaan aivan näin helposti. Sen sijaan ajauduin toistuviin ongelmiin kilpapyöräni takavanteen kanssa, joka ei kestänyt sen enempää mun painoani kuin ajotyyliänikään.
Tänään oli kuitenkin kiva ajaa, vaikka en äkkiseltään polkenutkaan kuin tunnin verran. Auringonpaisteesta huolimatta ilma ei ollut kovin lämmin ja navakka tuuli viilensi keliä entisestäänkin. Onneksi ymmärsin lähtiessäni laittaa kypärän alle WS-hatun, joka suojasi mukavasti korvia.
Jos aurinko paistaa huomennakin, taidanpa lähteä uudelle lenkille. Pyöräily on ainakin hyvää vaihtelua juoksemiselle, koska kumara ajoasento venyttää kivasti selkää, joka juostessa tuntuu joskus vähän jäykistyvän. Ja tuleehan siinä härnättyä eri lihaksiakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti