sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Rohkea rokan syö...

Etelä-Suomessa tulee retkeiltyä aika vähän. Omalla maailmankartallani eteläinen Suomi on jotenkin syrjässä kaikesta, eivätkä kokeiluni sillä suunnalla ole aina olleet menestyksekkäitä. Etenkään viimesyksyinen vierailuni Kintulammille ei ollut sellainen.

Elämän virta kuitenkin vie minut aika ajoin Tampereelle, ja päädyttyäni jälleen Hämeeseen huomasin, että Kintulammin ympäristöä kehitetään. Kevään aikana esimerkiksi pysäköintipaikkoja on laajennettu.

Uskaltaisikohan tuota kokeilla uudestaan? Ajankohta ei nytkään ollut optimaalinen, sillä oli helatorstai ja kaunis päivä.

Päätin ottaa riskin ja jälleen lähestyä Kintulammia; tällä kertaa kuitenkin pohjoisen suunnasta, Keltolahdentien kautta.

P1-parkkipaikalle vievä tie oli paikoin kapea, mutta itse pysäköintialueella tilaa oli ruhtinaallisesti. Tämä kuva on tosin otettu illalla retken jälkeen, joten autoja on vähän, mutta ainakin tästä oli hyvä lähteä liikkeelle.


Kintulammin alue on melko pieni. Päätin kulkea ydinalueen ympäri vastapäivään, siis suurin piirtein reittiä Kortejärvi - Kintulammi - Kaulamoinen - Kaukaloinen - Kirkkokivi - Kortejärvi.

Matkan ensimmäinen osuus itse Kintulammille ei ollut erityisen näyttävä. Sekametsäinen maasto ei oikein viehätä omaa silmää, ja kahden kilometrin matkalla vastaan tuli 20 ihmistä, mikä tuntui odotuksiinkin nähden paljolta.


Kintulammin jälkeen polku kuitenkin muuttui mukavammaksi, ja ruuhkakin loppui kuin seinään. Lompsin hissukseen Kaulamoiselle asti kohtaamatta yhtään ihmistä. Mitä mahtoi tapahtua? Menikö paikka juuri kiinni?


Vaikka Kintulammin voi sijaintinsa puolesta laskea miltei Tampereen kaupunginosaksi, metsässä oli hyvinkin rauhallista, kaunistakin. Isojen teiden äänet eivät polulle kuulu, koska esimerkiksi 9-tielle on matkaa miltei 10 kilometriä.

Kintulammen alueen laavut ovat yleisesti ottaen varsin tyylikkäitä...


... mutta Kaulamoisella oli vain yksinkertainen tulipaikka. Omat vaatimattomat ruokailutarpeeni se kuitenkin täytti mainiosti.


Vaikka käveltävää ei ollut paljon, käytin Kintulammin retkeen kolmisen tuntia. Kohtasin polulla 32 ihmistä, mikä lienee enemmän kuin parin viime kesän reissuilla yhteensä. Vuosittain Kintulammilla kuulemma vierailee 40000 ihmistä. Se on kyllä tottumattomalle paljon.

On silti hyvä, että tuli lähdettyä. Tuskin cityretkeilykohde voi tämän parempi olla, ja alueen nettisivutkin tarjoavat mukavasti tietoa.

Jos nyt jostain on pakko valittaa, niin paikan nimi on harhaanjohtava. Kintulammi menee jatkuvasti sekaisin Kuntilammen kanssa, vaikka en edelleenkään tiedä, missä jälkimmäinen sijaitsee. Mutta kyllä minä sen vielä löydän.

2 kommenttia:

  1. Kuusamossa on Kuntijärvi, Kuntivaara ja Kuntijoki, mutta ei taida olla sielläkään Kuntilampea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusamon suunnasta olen kyllä itsekin kuvitellut Kuntilammen löytyvän, mutta kun mokoma ei näy kartassa... Ehkä se on kartassa jollain salanimellä. Liittolampi?

      Poista