Tähän hämäryyteen laskeutui valo, kun kartasta silmiini osui Marsfjällets naturreservat. Siis Marstunturin luonnonsuojelualue, onpa aluetta siunattu hienolla nimellä!
Marstunturille pääsee esimerkiksi Saxnäsistä, joka ei ihan ollut kotimatkamme varrella, mutta ainahan lomalla voi tehdä poikkeuksia. Niinpä käännyimme E12-tieltä Saxnäsiin ja sieltä edelleen kohti Fatmomakkea.
Fatmomakke on tunnettu saamelaisten vanhana asuinalueena, mutta luonnonsuojelualueen rajalla sijaitseva kylä voisi soveltua myös retken alkupisteeksi. Emme iltaretkellämme ehtisi Marstuntureille asti, mutta ehkä löytäisimme paikan, josta Marstunturia voisi ihastella ilta-auringon valossa.
Lähtöpaikkaan liittyvä ajatus oli hyvä, sillä Fatmomakkesta nousee tunturiin suora ja tehokas polku. Alkumatkan havumetsä muuttuu ylempänä vihreäksi koivikoksi...
... ja lopulta noin 800 metrin korkeudessa koivutkin lakkaavat kasvamasta. Jäljellä on vain miellyttävää vihreää varvikkoa...
... ja loistava näkymä Marstunturin suuntaan!
Ylhäällä rinteessä oli mukava kahvitella, tosin vaimon läsnäolo sai kärpäset jotenkin villiintymään.
Marstunturi on Keski-Ruotsin korkeimpia tuntureita. Se kohoaa 1590 metrin korkeuteen, mutta tunturin laelle johtaa silti kartan mukaan polku. Lähiseudun muutkin tunturit ovat profiileiltaan loivia, mikä vehreyden ohella onkin toinen merkittävä ero pohjoisempiin vuoriin nähden.
Yöksi vetäydyimme Saxnäsin STF-hotelliin (Saxnäsgården). Joskus 90-luvulla rakennetusta hotellista huokui jo menneiden vuosikymmenten henki, mutta aivan elähtänyt se ei vielä ollut.
Kuningasperhekin on joskus vieraillut Saxnäsgårdenissa ja saanut hotelliin omat nimikkohuoneensa. Kuninkaan ja kuningattaren huone oli ylimmän kerroksen päädyssä, vieressään prinssille varattu huone. Meidän huoneemme olikin sitten jo rivissä seuraavana.
Saxnäsissa uskaltauduin viimein myös ruotsalaiseen saunaan. Kuten tavallista, löylyhuoneen valaistus olisi riittänyt vaikka jäähalliin, lauteet olivat liian matalalla ja pesuhuoneesta puuttui ovi, mutta helteisenä päivänä sain kuitenkin saunoa yksin. Kyllä tällä Suomeen asti selvitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti