Kajaanin hotellit tuntuivat haistaneen Kotiväkipäivissä mahdollisuuden vähän parempaan bisnekseen. Huonehintoja hetken ihmeteltyäni varasin lopulta huoneen Vuokatin Sokos-hotellista. Se on riittävän lähellä Kajaania, ja lisäksi Vuokatilla on hyvän hiihtopaikan maine, joten suksillekin voisi löytyä käyttöä.
Vuokatissa vallinnut säätila ei ihan vastannut odotuksia, sillä taivaalta pyrytti lunta. Hiihtämään kuitenkin lähdettiin, koska Vuokatin hiihtomaastot olivat meille uusia. Hiihtoputkeakin harkittiin, mutta 15 euroa maksava lippu tuntui vähän tyyriiltä. Siihen hintaan kilometrin mittaisen putken olisi tosin saanut hiihtää useampaankin kertaan.
Putken ulkopuolella ladut olivat lumisateen vuoksi tukkoisia, mutta kaikesta näki, että normaalisti Vuokatin ladut ovat priimaa. Hiihtelimme Sokos-hotellilta Katinkullan kylpylän taakse menevää baanaa, joka oli todella leveä jopa luistelijoita ajatellen. Aurinkoisena talvipäivänä Vuokatissa on varmasti upeaa hiihtää!
Luisto lumisella ladulla oli yllättävän hyvä. Kerran vaimo hiihtikin ulos ladulta ja kaatui niin, että vyöltä lennähtänyt mehupullo meinasi hukkua metsään... Muutama arpikin tilanteesta jäi, mutta taistelun jälkiähän kelpaisi seuraavana päivänä esitellä kasarmilla. Ja tämä kaikki tapahtui ylämäessä!
Vierailu matkan pääkohteessa eli Kainuun Hoikankankaalla oli viihdyttävä. Riviin järjestyminen taisi uusilta varusmiehiltä ottaa muutaman ylimääräisen sekunnin, mutta epäilemättä suoritus kevään myötä paranee. Muuten päivän ohjelma oli sopivan vapaamuotoinen, ja tapahtuma eteni joutuisasti ihan vaan paikkoja katsellenkin.
Vieraille tarjoiltu hernekeitto maistui pakkaspäivänä hyvältä. Jos jostain pitäisi huomauttaa, niin ne pään kokoiset hillomunkit voisivat maksaa vähän enemmänkin kuin 0,30 €/kpl.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti