Suksien testaaminen on työlästä puuhaa, joten lähdimme liikkeelle aamulla jo ennen auringon nousua. Testi sisälsi hiihtämistä eri muodoissaan: puhinaa tasaisella, suhinaa alamäessä ja ähinää ylämäessä.
Mitä sitten päivän aikana tarttui haaviin? Jo ensimetreillä selvisi, että Yokojen suuntavakaus on hyvä, enkä tässä suhteessa havainnut eroa normaalimittaisiin suksiin.
Sen sijaan luisto-ominaisuudet eivät ole aivan pidempien suksien tasoa. Taivaalta leijaili hiljakseen uutta lunta, mutta tämä tuskin yksin selitti sitä, että meno tuntui varsinkin tasaisella hiukan nihkeältä (suljimme pois sen mahdollisuuden, että asia jotenkin liittyisi testaajan kuntoon). Tuntumaa vahvisti sekin seikka, että alamäissä vaimo lasketteli aivan suksieni kannoissa kiinni, vaikka tavallisesti oma laskuvauhtini on kovempi.
Myös Yokojen neon-oranssi väritys on selvästi onnistunut, ja se kirvoitti monelta hiihtäjältä kommentin suksen pirteästä ulkonäöstä. Latu-uskottavuudesta voi siis antaa täydet pisteet. Ehkä räikeä oranssi on samalla turvavärikin; onhan se tärkeää, että hämärässäkin näkee, mihin sukset ovat menossa.
Kun pitkän testipäivän jälkeen palasimme hotellille, oli aurinko jo laskenut mailleen. Huomenna mennään taas perinteisillä luistelusuksilla (onpa hassu termi). Seuraavan kerran Yokoja on tarkoitus ponnistaa Kuopion jääladuilla, kunhan ne joskus avataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti