Suksien ostaminen on nykyään helppoa. Ennen suksien jäykkyys piti testata seisomalla itse suksien päällä, mutta nyt kone hoitaa senkin homman. Kun laitteelle syötetään hiihtäjän paino, se selvittää tarkasti, onko tutkittava suksi riittävän jäykkä.
Yokoja myydään sekä harrastelija- että kilpaversiona, mutta suksen pituus on aina 150 cm. Itse olisin tyytynyt edullisempaan vaihtoehtoon, mutta kaikki tarjolla olleet suksiparit olivat minun käyttööni liian löysät.
Jouduin siis lopulta ostamaan kilpasukset, eikä niistäkään löytynyt kuin yksi 70 kg painavalle hiihtäjälle sopiva pari. Millaisia rimpuloita kilpahiihtäjät oikein ovat? Eihän aamupuuronsa tunnollisesti syövä hiihtäjä voi painaa alle 70 kiloa!
Ensin kuitenkin pitäisi saada uusista Yokoista tuntumaa. Kuopiossa ei juurikaan ole lunta, vaikka Puijolla taitaakin kiertää lyhyt vanhanlumenlatu. Ehkä silti maltan vielä ja odotan uusien suksien kanssa ensimmäistä pohjoisen reissua.
Mutta mitä iloa lyhyistä luistelusuksista sitten on? Oman kokemuksen puuttuessa täytyy referoida myyjää, jonka mukaan Yokot ovat:
- kevyet
- kätevät kapealla baanalla
- helpot luistella vielä muutaman sentin puuterilumessakin
Viimeinen kohta kuulostaa hyvältä, koska järviladut menevät lumisateella ja tuulella nopeasti umpeen, eikä niitä aina lanata ihan heti. Lisäksi elättelen toiveita, että lyhyt suksi voisi toimia retkiluistelusuksena myös silloin, kun tarjolla ei ole leveää, priimakuntoista luistelu-uraa. Voisiko Yokoilla tilapäisesti nylkyttää eteenpäin vaikka kelkkauraa pitkin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti