Joulupukin olemassaolo on vuosien saatossa moneen kertaan kyseenalaistettu. Jos rehellisiä ollaan, omatkin epäilykseni ovat ajan myötä pikemminkin kasvaneet kuin vähentyneet.
Kenties pahimman kolauksen pukinuskoni sai, kun jouduin kerran toimimaan joulupukin sijaisena. Sain partamaskista naamaani viikkokausia kestäneen ihottuman, jota lääkärikin hämmästeli kuin taivaallista ihmettä. Ehkä olin astunut liian suuriin saappaisiin.
Toisaalta koko joulupukkiasia ei oikeastaan ole tärkeä. Varsinkin lapsia luulisi enemmän kiinnostavan se, onko Krampus olemassa. Ehkä lapsiperheiden kannattaisikin huomioida Krampus yhtenä uhkana ennen joulua laadittavassa SWOT-analyysissä.
Joka tapauksessa: hyvää joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti