Pitkä viikonloppu ja muita ongelmia

Pidennetty viikonloppu, umpiaurinkoinen sääennuste ja Suomen luonnon päivä. Mukava kombinaatio, joka kuitenkin tuotti paineita lähteä liikkeelle, jonnekin. Parin liukumapäivän voimin ei ehtisi Kiinaan asti, mutta lähiretkeily onnistuisi mainiosti.

Ihan ensimmäiseksi tosin mieleen nousi ajatus lähteä Kebnekaiselle, josta on hyvää vauhtia kehkeytymässä itselleni jonkinlainen pakkomielle. Mutta 1700 kilometrin ajomatka, 3 x 20 km:n patikointi, nousu 2000 metriin, neljä päivää... Toteutettavissa kyllä, mutta harha-askeliin ei olisi varaa. Yksikin pitkäksi mennyt risteys olisi sotkenut koko aikataulun.

Punnitsin erilaisia vaihtoehtoja mielessäni. Kolille kenties? Herajärven kierroksen eteläinen laajennus on näkemättä.

Vai seuraisinko kerettiläisiä ajatuksiani ja matkustaisin vaihteeksi etelään? Netissä kerrotaan tarinoita Nuuksio-nimisestä paikasta, jossa en ole koskaan käynyt. En tosin ole käynyt Valkmusassa, Sipoonkorvessa tai Teijossakaan.

Ongelma ratkesi, kun vaimokin ilmoittautui matkalle mukaan. Olimme jo aiemmin korvamerkinneet Kajaanin koillispuolella sijaitsevan Kivijärven kierroksen, joka nyt soveltui viikonlopun kohteeksi. Niinpä lähdimme lähdimme lauantaiaamuna ajamaan kohti Sotkamoa.

Kivijärven ympäri kiertävän polun varrelta löytyy kaksi 2 - 3 taukopaikkaa ja autiotupa. Itse lähdimme patikoimaan Sakarankankaalta, jossa ei ole varsinaista P-paikkaa, mutta tien sivuun saa pysäköityä muutaman auton.

Kivijärven itärannalla on puolikota, johon pysähdyimme ruokailemaan. Järven itäpuoli olikin yleisesti ottaen ihan mukavaa maastoa, mutta muuten reitti ei kohonnut suosikkieni joukkoon. Liikaa sotkuista metsää, jossa ei juuri kameraa tarvita.

Myös reitin pitkospuut olivat aika huonossa kunnossa. Retkeilyalueen kupeessa oleva puolustusvoimien ampuma-alue on ilmeisesti laajenemassa, mikä uhkaa retkeilyreitin olemassaoloa. Mitäpä sitä pitkoksia korjaamaan, jos ne kohta kuitenkin ammutaan hajalle. Voi olla, että alueella tupakirjoitusten mukaan nähdyt karhupesueetkin säikkyvät taisteluharjoituksia.

Kivijärveltä palattuamme yövyimme Vuokatissa. Aamiaispöydässä syntyneen ajatuksen johdattamina päädyimme vielä kotimatkalla koukkaamaan Jauhovaaran kautta.

Jauhovaaran lenkki ei ole kovin pitkä, mutta oikein miellyttävä silti! Matkalle mahtuu niin isohonkaista aarnimetsää kuin suotakin, jopa yksi näköalapaikkakin.

Ennen sotavuosia tehtyjen istutusten ansiosta alueen puusto on hyvin monipuolista. Myös polun varrella olevat uudehkot opasteet olivat mielenkiintoisia. En esimerkiksi tuntenut umpipuun parantavia ominaisuuksia!

Mitä aurinkoisiin sääennusteisiin tulee... Aurinkoa ei näkynyt koko viikonloppuna. Onneksi ei satanut vettäkään, vaikka pilvet paikoin vaikuttivat aika tummilta.

Jäljellä on vielä pari vapaapäivää. Lähtisinkö nyt ajamaan kohti etelää? Vai olisiko parempi hoitaa käytännön asioita? Minun pitäisi ainakin tehdä optikkokierros, koska taidan tarvita uudet silmälasit. En enää näe lukea karttoja.