perjantai 22. elokuuta 2014

Ennaltanäkemisestä

Ennustaminen on usein vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Ilta-Sanomissa oli taannoin taannoin leikkimielinen vertailu, jossa tutkittiin Ilmatieteen laitoksen ja Forecan sääennusteiden osuvuutta. Vertailun voitti Foreca - ehkä hiukan yllättäen?

Testin informaatiosisältö tosin oli melko vähäinen, koska siinä vertailtiin vain lämpötilaennusteita. Muutaman asteen lämpötilavaihteluilla ei yleensä ole merkitystä, ainakaan kesällä. Huomattavasti kiinnostavampaa on tietää, sataako taivaalta jotain, ja jos sataa, mitä sieltä tulee.

Itse seuraan Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan ennusteiden lisäksi myös norjalaisten yr.no -palvelun tuottamia ennusteita, joilla on hyvä maine. Kun ennustesivuja tuijottaa paljon, niiden luotettavuudesta syntyy jonkinlainen mielikuva. Itse olen mieltänyt parhaiksi Ilmatieteenlaitoksen ja yr.no:n tuottamat arviot. Lisäksi on sellainen tuntuma, että Forecan ennusteet ovat keskimäärin poutaisimpia, kun taas norjalaiset ennustavat herkemmin sadetta.

Päätin hieman tutkia asiaa ja vertailin ennusteita omien käyttötottumuksieni suhteen: missä sataa, missä on poutaa, mihin kannattaa lähteä? Etsin Pohjoismaista muutaman kohteen, johon kilpailevat laitokset ennustivat sädemäärän suhteen erilaista säätä. Se ei ollut aivan helppoa, koska useimmiten ennusteet kuitenkin ovat samansuuntaisia. Lisäksi päiväkohtaisten ennusteiden resoluutio (1h, 3h) tarkentuu ajan myötä, mikä vaikeuttaa eri aikoina laadittujen ennusteiden vertailua.

Muitakin hankaluuksia oli. Kun vertailee ennusteiden osuvuutta, tulee ensimmäiseksi mieleen verrata niitä toteutuneeseen säähän. Havaintoihin liittyvät tiedot eivät kuitenkaan ole aina kovin yksityiskohtaisia. yr.no esimerkiksi raportoi ne hyvinkin tarkasti, Foreca puolestaan melko epämääräisesti. Ruotsalaisen SMHI:n sivuilta taas ei löydy havaintoja kuin viimeisimmän vuorokauden ajalta, joten ne täytyy muistaa samantien ottaa talteen.

Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyin vertailemaan Oslon, Nikkaluoktan ja Ivalon sääennusteita su 17.8. - ma 18.8. välisenä aikana. Tulostin ennusteet sunnuntaiaamuna tarkoituksenani jälkikäteen tarkistaa, mikä ennusteista osui parhaiten kohdalleen. Ajatukseni siis oli vertailla kahden seuraavan vuorokauden ennusteita, koska omilla reissuillani säähän liittyvät valinnat syntyvät yleensä niiden pohjalta. Lisäksi 1 - 3 vuorokauden ennusteiden pitäisi jo olla melko luotettavia.

Paikkakuntien valinta johti siihen, että vertailussa olivat lopulta vastakkain vain Foreca ja yr.no, koska Ilmatieteenlaitos ei tuota ulkomaiden ennusteita. Lisäksi Nikkaluoktan havainnot piti tarkistaa Forecan sivuilta, koska SMHI:n tiedot olivat jo ehtineet vanhentua. Mistähän Foreca ne lukee? Hämmennystä herätti myös se, että Ivalon havaintosivulla ei koskaan näy sademäärää kuvaavia tolppia, vaikka sääsymbolit kertovat vettä sataneen. Onko kyseessä aistinvarainen havainto vai mitä?

Tulosten esittäminen on vähän hankalaa, koska ennusteisiin ja havaintoihin liittyvät kuvat ovat melko isoja. Siksi alla onkin vain sanallinen yhteenveto tuloksista; kuvat löytyvät tekstissä olevien linkkien takaa.

Sunnuntai 17.8.


Maanantai 18.8.


Ottelu Forecan ja yr.no:n välillä päättyi tällä kertaa tasapeliin 3 - 3. Yritin sattumoisin tehdä samantapaisen vertailun jo aiemminkin (heinä-elokuun vaihteessa), mutta testi jäi tuolloin kesken lomahässäköiden vuoksi. Tuossa vaiheessa Foreca oli niskan päällä, mutta lopullinen tulos siis jäi selvittämättä.

Mutta onko tällaisella vertailulla mitään merkitystä? Testi pitäisi toistaa aika monta kertaa, jotta lopputuloksen voisi olettaa olevan muutakin kuin pelkkää sattumaa. Lisäksi testin toteutukseen liittyy niin monta epävarmuustekijää, etten usko siihen itsekään:

  • Eri laitosten ennusteet on laadittu hieman eri aikoina
  • Ennusteiden tulkinta on omavaltaista
  • Ennusteiden kohteina olevat alueet eivät välttämättä ole yhteneväisiä
  • Havaintotiedot ovat osittain epämääräisiä

Olenkin sitä mieltä, että minkään laitoksen ennusteisiin ei kannata varauksetta luottaa ainakaan silloin, kun muut tahot ovat asiasta eri mieltä. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun lukee kaikki mahdolliset ennusteet ja interpoloi niistä oman arvionsa. Ja pakkaa vielä reppuunsa niin sade- kuin untuvatakinkin.

4 kommenttia:

  1. Ihan lähituntien sään ennustamisessa on myös hyvä katsastaa sade- ja pilvianimaatiot viime tuntien ajalta, ja niiden sekä vallitsevien tuulten perusteella päätellä, mitä on tulossa. Pääskyset näyttävät myös tietävän melkoisella tarkkuudella, sataako huomenna :)

    YR.no on paitsi tarkka, myös sikäli hyvä, että se näyttää ennusteissaan pilvisyyden jopa kerroksittain. Huonoa sillä on taas se, että pitkän aikavälin ennusteessa se näyttää yhteenvetonäkymässä iltapäivälämpötilan - pitäisin vuorokauden maksimi- ja minimilämpötiloja huomattavastikin hyödyllisempänä tietona. Laitoin tästä heille palautetta, johon vastasivat, että kiitos mutta emme aio muuttaa käytäntöämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos ennusteiden tavaaminen kyllästyttää, ainahan voi itse yrittää vaikuttaa säätilaan... Venäläiset ja kiinalaiset ovat kai siinä aika hyviä. Perusretkeilijän työkalupakki toki on rajoitetumpi, mutta uskoisin, että sateen todennäköisyys pienenee, jos reppuun pakkaa kaikki märän kelin varusteet saderukkasia ja myrskylakkia myöten. Vastaavasti hellettä voi torjua uimahousujen avulla.

      Mitä ennusteiden laatimiseen muuten tulee, voisi ajatella, että raa'asta laskentatehosta olisi hommassa hyötyä. Ehkä siis kannattaisi tutkia muitakin kuin Pohjoismaissa laadittuja ennusteita. Vaikkapa amerikkalaisia?

      Poista
    2. Joitakin vuosia sitten seurasin kotipaikkakuntani sääennusteita amerikkalaisen Weather Channelin kautta - en enää muista, olivatko ne sen tarkempia kuin täkäläisetkään, mutta ennusteissa käytetty grafiikka miellytti silmää.

      Mitäs muita niitä onkaan. AccuWeather, Weather Underground, ...? Entäs suuri ja mahtava Neuvostolii EIKU Venäjä? Tokihan sielläkin säätä ennustetaan.

      Nuo mainitsemasi sään ohjailukeinot ovat kyllä päteviä ja toimintavarmoja.

      Poista
    3. Ja sitten on vielä se mahdollisuus, että rakentaa oman sääpalvelun... Palvelu voisi hakea valmiiksi pureskellut ennusteet muutamasta paikasta, ja laskea lämpötilojen ja sademäärien keskiarvot. Tiedot näyttävät tulevan ihan merkkimuodossa, joten suurempia ongelmia ei pitäisi olla. Tosin tällainen sovellus on varmasti jo tehty.

      Tutkin muutama päivä sitten Saariselän ennusteita tulevalle viikolle (kyseessä siis oli 5 - 7 päivän ennuste). Forecan ennuste oli poutainen koko viikon ajelle, kun taas yr.no ja Ilmatieteenlaitos povasivat sadetta 3 - 4 päiväksi. Ennusteet siis olivat ristiriitaisia.

      Kun Saariselän ennusteita lukee nyt, Forecan ennusteeseen on ilmestynyt muutama vesitippa, ja yr.no:n ja Ilmatieteenlaitoksen ennusteet ovat pykälän verran kuivempia. "Virallisten" ennusteiden keskiarvoihin tai mediaaneihin pohjautuva systeemi voisi täten toimia aika hyvin.

      Poista