Älyn jatke

Kuten lokakuussa kirjoitin, uuden urheilukellon hankinta poltteli hiukan mieltä.  Kun vanhoille Suunto-asiakkaille luvattua alennusta ei heti alkanut kuulua, aloin jo epäillä, onko moves-määräni sittenkään ollut riittävä.  Sitten sähköpostiin kuitenkin kilahti koodi, jolla kellon saisi hankittua 30 % listahintaa edullisemmin.

Etu oli merkittävä, mutta ei tavaton, koska urheilukelloja myydään usein muutenkin reilulla alennuksella.  Päätin silti marraskuun alussa tarttua tarjoukseen ja tilasin Suunto 7 -mallin, jonka kylkiäisenä tulisivat myös Wear OS -järjestelmän sisältämät älyominaisuudet.  

Mitä hyvää uudesta kellosta sitten seurasi?  Ennakkoon ajattelin, että itseäni hyödyttäviä (ja minulle uusia) ominaisuuksia olisivat ainakin:

• Mittausten langaton siirto kellosta Suunto-sovellukseen 
• Kellossa oleva musiikkisoitin
• Kellon karttanäkymä

Langaton tiedonsiirto on lähinnä mukavuustekijä.  Merkittävämpää on se, että nyt en enää tarvitse juoksulenkillä erillistä mp3-soitinta, ja päästäkin roikkuu yksi johto vähemmän.

Kellossa olevia karttoja en ehkä tarvitse kovin usein, mutta varsinkin lomamatkoilla olen joskus törmännyt tilanteeseen, että olen juossut paikkaan, josta en osaa takaisin.  Toki vanha Ambit on tarvittaessa neuvonut reitin takaisin, linnuntietä ainakin, mutta zoomattava karttanäkymä on tähän käyttöön parempi.

Ensivaikutelmani Suunto 7 -kellosta oli erilainen kuin olin nettiarvosteluiden perusteella odottanut.  Olin ajatellut, että kello olisi Ambitia suurempi, mutta laitteet ovat jokseenkin saman kokoiset.  Ja mitä painoon tulee, Suunto 7 tuntuu kädessä Ambitia kevyemmältä, vaikka todellisuudessa ero on vain muutaman gramman luokkaa.

Koska olin jo etukäteen asentanut kännykkään Suunto-sovelluksen, kellon käyttöönotto oli aika suoraviivaista.  Positiivista oli myös se, että Suunto 7 latautuu varsin nopeasti.  Arvatenkin siksi, että akku on aika pieni.

Latauskaapeli kytkeytyy kelloon magneetin avustamana sukkelasti.  Langaton lataus olisi vielä helpompi, mutta käytännössä ero on aika pieni.

Kellon perustoiminnot ovat mukavan yksinkertaisia.  Talvikäyttöä ajatellen on hyvä, että tärkeimpiin toimintoihin pääsee käsiksi sekä kosketusnäytön että fyysisten näppäinten kautta; hihaa käärimättä, vauhdista tinkimättä.

Kellossa suorituksen aikana näkyvät tiedot voi entiseen tapaan valita kännykässä olevaa Suunto-sovellusta käyttäen.  Itse suosin melko minimalistista linjaa, joka talvella näyttää vain kuljetun matkan ja keskinopeuden.  Kesäprofiiliin olen valinnut myös sykkeen, joka mitataan suoraan ranteesta.  Kaikkiaan erilaisia muuttujia on kolmisenkymmentä.

Sovelluspuolella kohtasin pienen takaiskun, kun kävi ilmi, että Google on luopumassa Google Play Music -sovelluksestaan, jota olin ajatellut käyttää musiikkisoittimena.  Käytännössä tämä tarkoitti, että kelloon pitäisi löytää joku toinen soitin.

Muutaman nettiartikkelin luettuani päädyin latamaan NavMusic-nimisen sovelluksen, joka täyttää GPM:n jättämän aukon hyvin.  Sovellus maksoi euron, mitä voi pitää kohtuullisena.  

NavMusicin käyttöliittymässä olevat painikkeet ovat hiukan pieniä, mikä haittaa, jos niitä yrittää painaa sormikkaat kädessä.  Paksuilla talvihansikkailla näyttöä ei tosin voi käyttää muutenkaan.

Onneksi myös Wear OS:n omat säätimet (suuremmat) ovat käytettävissä, ja kellon sivussa olevilla painikkeillakin voi vaihtaa kappaletta.

Toinen musiikkisoittimeen liittyvä ongelma on se, että äänenvoimakkuuden säätötoiminto on melko karkea.  Sama vika on myös Wear OS:n säätimissä, joten rajoitus lienee järjestelmätasolla, tai sitten kuulokkeissa.  Yleensä sopiva volyymi kuitenkin löytyy, kun sitä säätää sekä kellosta että kuulokkeiden painikkeista.

Musiikkitoiminto vie oman osansa kellon rajallisesta akkukapasiteetista, mutta omassa käytössäni se ei ole ongelma.  Tunnin lenkin jälkeen alunperin täyteen ladatussa akussa on yhä 70 - 80 %:n varaus.  Maratonille virta ei ehkä riittäisi, ainakaan omalleni, ja pidemmillä hiihtolenkeilläkin lienee parempi keskittyä itse suoritukseen.

Synkronointi kännykän kanssa on periaatteessa helppoa, koska se ei juuri vaadi toimenpiteitä, mutta aluksi operaatio ei aina käynnistynyt järjellisessä ajassa (ja joskus ei lainkaan).  Uusin järjestelmäpäivitys (PXDZ.201119.005.A1) tuntuu kuitenkin auttaneen tähän.

Älyominaisuuksien suhteen odotukseni olivat maltillisia.  Muutaman kuukauden käytön jälkeen arvostan kuitenkin esimerkiksi sitä, että kellosta näkee synkronoidun kalenterin.  Minulla on tapana laatia (tietokoneella tai kännykällä) ostoslistasta kalenterimerkintä, jolloin se on kaupassa helposti luettavissa. 

Tiedon syöttämiseen pieni näyttö ei oikein sovellu.  Periaatteessa tekstiä voi syöttää miniatyyrisella näppäimistöllä, käsialantunnistusta käyttäen tai puhumalla, mutta mikään tavoista ei ole ylivertaisen kätevä.  Ajatustenlukuominaisuus kuulostaa pelottavalta, mutta sellainen olisi tässä hyvä.

Älykellona Suunto 7 on yleisesti ottaen toiminut hyvin.  Aluksi kello ei tosin nappeja painettaessa aina yhdistänyt wifi-verkkoon, vaikka Aktivoi koskettamalla -valinta oli päällä, mutta tämäkin toimii järjestelmäpäivityksen jälkeen paremmin.  

Järjestelmäpäivitys näkyi myös nollanneen osan nappeihin ohjelmoiduista toiminnoista.  Tämä johti siihen, että mediasoitin lakkasi pysymästä etualalla, mikä vaikeutti kappaleiden vaihtamista juostessa.  En aluksi ymmärtänyt, mistä ongelma johtuu, mutta näppäinten uudelleenohjelmointi onneksi korjasi vian.