Onneksi läheltä Kuopiota, Rautavaaran siunatusta kunnasta, löytyi jotain samantapaista, ainakin soinnullisesti. Aivan kunnan etelärajan tuntumassa on nimittäin Ala-Luostan järvi, johon laskee Luostanjoki monine mutkineen.
Jokea reunustaa suojelualue, josta saimme sopivaa päiväohjelmaa. Ajoimme auton jokivarteen menevän metsäautotien levikkeelle, ja jatkoimme lumikenkinemme kohti Horttanaisenkoskea.
Lähtöpaikalla lunta oli ihan mukavasti, mutta kuten tähän aikaan vuodesta usein käy, kevät yllätti matkan varrella. Talven raja lienee ollut tässä.
Onneksi lumesta paljaat kohdat olivat helposti kierrettävissä, ja myöhemmin lunta taas piisasi.
Luostanjoki ei vielä näyttänyt päässeen jäistään eroon, täysin ainakaan. Se vähän mietitytti, koska toiveissa oli, että Horttanaisenkoskessa kuohut olisivat jo parhaimmillaan.
Majava näkyi viihtyneen myös tällä suunnalla. Oli kaatanut järeähkön puun kulkemallemme metsäautotiellekin, mikä tietäisi töitä tien varressa olevan mökin omistajalle.
Lähempänä Horttanaisenkoskea joki virtasi avoimemmin. Se oli hyvä, koska lehdessä luki, että käsiä on nyt syytä pestä jatkuvasti.
Toiveistamme huolimatta Horttanaisenkoski ei silti tainnut olla kauheimmillaan. Tosin eipä tuota ole ennen nähty, joten vertailukohdat puuttuvat.
Joen ympäristöön liittyvät ennakko-odotuksemme olivat maltilliset, koska karttaan ei oltu merkitty laavuja tai edes tulipaikkoja. Joen pohjoispuolelle päädyimme lähinnä siksi, että arvelimme siellä olevan aurinkoisempaa, mikä tekisi eväshetkestä juhlavamman.
Olikin pieni yllätys, kun aivan kosken kupeesta löytyi laavu nuotiopaikkoineen. Ei se erityisen hieno ollut, mutta ajoi asiansa. Kartassa laavun kohdalla näkyi vain rakennusta kuvaava merkki.
Laavulla ollessamme taivaalta alkoi kuulua jyrinää, aivan kuten pari päivää aiemmin Vaikkojoellakin, ja pian yllämme kaarteli jälleen hävittäjälentue. Mitä nyt taas?
Kovaääniset koneet tuntuivat kauhistuttavan etenkin Kaukoa, joka itse on enemmän piipittäjätyyppiä.
Kaukoa rauhoitellessani huomasin, että dronehommissa tarpeellisen Droneinfo-sovelluksen ylläpito on lopetettu. Onneksi korvaava tuote vaikuttaa ihan yhtä käyttökelpoiselta.
Paluumatkalle suuntasimme hieman eri reittiä. Aurinkoisena päivänä suon kutsua on vaikea vastustaa!
Luostanjoen kulmilla näyttää siellä täällä menevän polkuja, mikä tarkoittaa, että alueelle täytynee poiketa myös kesällä. Ja ehkä takavuosina hiukan etäiseksi jäänyt Vaarojen vaelluskin pitäisi ottaa uudelleen työn alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti