Pikaisen majoitustiedustelun ohjaamana jatkoimme Kylmäluomasta yöksi Iso-Syötteelle. Hotelli Iso-Syöte sijaitsee paikalla, josta selkeällä säällä avautuu yksi Suomen hienoimmista maisemista. Ja mikä parasta, samoista näkymistä voi nauttia aamiaispöydässäkin!
Lomamatkamme oli samalla kääntymässä loppusuoralle, jota myös viitostieksi kutsutaan. Loman loppumiseen liittyy tunnetusti pelkoa ja ahdistusta, jota lievittääksemme otimme vielä kerran suunnan kohti Säynäjäsuota, jonka muutama päivä aiemmin ohitimme.
Kohteen virallisesta nimestä - Säynäjäsuo - Matalasuon soidensuojelualue - huolimatta alueella kiertävä rengasreitti ei etene pelkästään suonsilmäkkeestä toiseen. Suuri osa polusta kulkee metsäisillä saarekkeilla, ja sen varrelle osuu liki parin kilometrin pätkä hienoa harjuakin.
Kaiken kaikkiaan polku on siis maastonsa puolesta melko monipuolinen. Myös matkan varrelle osuva nuotiopaikka on kiva, ja soveltuu katettuine nuotiopaikkoineen tulisteluun, vaikka säätila ei olisikaan aivan optimaalinen.
Reitin luoteiskulmassa oleva, Säynäjärven vierestä kulkeva osuus on kevättulvien aikaan hiukan kärsinyt, kuten luontoon.fi-sivustollakin mainitaan. Järven rannassa olevat pitkospuut ovat edelleen rempallaan, mutta kyllä niiden yli kuivin jaloin pääsee, kun varovasti menee. Huonokuntoinen pätkä on muutenkin aika lyhyt.
Pysäköintipaikalla oleva opastaulu kertoo, että alueella tavataan silloin tällöin suurpetojakin. Kai se pitää paikkansa, mutta karhulla täytyy olla rautaiset hermot, koska 9110-tie kulkee aivan suoalueen vieressä. Suurempien autojen ääni kantautuu suon yli, joten kovin erämaista tunnelmaa Säynäjäsuolta ei muutenkaan löydy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti