tiistai 16. syyskuuta 2014

Vähän suurempia helmiä

Yövyin Altassa Thon Hotel Vicassa, joka on konstailematon, kenties vähän nuoremmalle väelle suunnattu hotelli. Huone oli pienehkö mutta siisti, ja aamupala oli norjalaiseen tapaan hyvä.

Liikenteen melu hiukan haittasi alkuillasta, mutta se hiljeni yöksi. Heräsin kuitenkin yöllä kerran, kun puhelin piippasi. Holiday Innihän se siellä sähköpostitse tiedusteli, että kuinkas vierailu Oulun hotellissa mahtoikaan sujua.

Aamulla käänsin auton keulan Kautokeinoon ja Hettaan menevälle 93-tielle. Kun kesäkuussa ajelimme Karigasniemeltä Kautokeinoon, kiinnitin majoitusta etsiessäni huomiota samaisen tien itäpuolella olevaan Gargia Fjellstueen, jota netissä kovin kehuttiin. Gargia jäi tuolloin näkemättä, mutta asia palasi nyt mieleeni, kun muistin sieltä tehtävän päiväretkiä Sautsoon, josta löytyy Pohjois-Euroopan suurin kanjoni.

Gargiasta on Sautsoon kymmenisen kilometriä, eli aika paljon. Mutta jos vanhaa postitietä (Gargiaveien) jatkaa tunturituvan ohi - kuten itse tein - pääsee autolla lähemmäksi kanjonia niin, että patikoitavaa kertyy vain 4 - 5 kilometriä suuntaansa. Reitin alkukohdassa on levike, johon mahtuu useampikin auto parkkiin.

Polun alkuosa on leveää mönkijäuraa, jota on helppo edetä. Polulle päästyäni ehdinkin harmitella, että olisi pitänyt lähteä liikkeelle juosten. Loppupätkä kuitenkin sisälsi muutamia kosteita ja mutaisia paikkoja, joita olisi ollut ikävä loikkia lenkkareissa.

Matkan varrella oli myös kolme jokea. Näin syyskuussa niiden yli pääsi helposti kiveltä toiselle hyppimällä, mutta vielä heinä-elokuussa homma olisi todennäköisesti edellyttänyt jonkin sortin kahlaamista. Alkukesästä jokien ylittäminen voi olla vaikeaa.

Patikointi kanjonille kestää 1 - 2 tuntia, mutta näkymät ovat vaikuttavat. Kevon kanjonikin on hieno, mutta Sautso on vielä kertaluokkaa jylhempi. Tämän tietää esimerkiksi siitä, että Kevolla ei pelota, mutta Sautson kanjonin reunalla paikoin hirvittää.

Kanjoni on syvä ja sen seinämät miltei pystysuorat. Itse en heti laskeutunut rotkon reunamille, vaan seurasin ensin kanjonia ylempänä tunturissa, jossa oli kiva kulkea.

Kun viimein siirryin lähemmäksi kanjonia, mietin ensin, että uskaltaakohan reunalle mennä ollenkaan kurkkimaan. Sen vieressä oleva rinnekin oli jyrkkä, ja kompastelu tietäisi kasapäin vaikeuksia. Kävin ottamassa muutaman kuvan, mutta jokaisen otoksen jälkeen tuntui hyvältä, kun pahin putoamisvaara oli ohi.

Hiukan kauempana kanjonin reunasta oli koivikkoista mutta kohtalaisen helppokulkuista maastoa. Kanjonin alkupäästa löytyi virallinen näköalapaikkakin, jossa kulkijoiden turvaksi oli viritetty jonkinlainen kaide. Sen takaa kanjonia pystyi ihailemaan jotenkin hallitusti.

Kanjonilta autolle palattuani ajattelin ensin ajaa postitietä takaisin Altan suuntaan ja jatkaa sitten 93-tietä Kautokeinoon. Matkalla pysähdyin Gargia Fjellstueen kahville.

Koska paikka vaikutti mukavalta, eikä minulla oikeastaan ollut kiire mihinkään, päätin lopulta jäädä Gargiaan yöksi. Hintakin oli nettisivulla ilmoitettua hintaa edullisempi - olkoonkin, että myöhemmin ulosmittasin saavutetun hyödyn tilaamalla yli kymmenen euroa maksaneen oluen.

Huoneen saatuani kello oli vasta kaksi, joten ehtisin vielä käymään jossakin. Kävi ilmi, että tunturituvalta johtaa lyhyt (1.5 km) polku läheiselle vesiputoukselle. Täytin siis vain vesipulloni ja aloin lompsia kohti Orrefossenia, jolla nimellä putousta kutsutaan.

Orrefossen ei liene Norjan korkein putous, mutta suomalaisin silmin katsottuna silti hieno. Mukavaa oli myös, että putouksen laelle pääsi kipuamaan helposti. Aamulla vesiputous olisi ehkä näyttänyt vieläkin paremmalta; iltapäivällä aurinko paistoi jo hieman epäedullisesta suunnasta.

Huomenna yritän uudestaan lähestyä Suomea. Vai löytyisiköhän Kautokeinosta jotain mielenkiintoista?

2 kommenttia:

  1. On ne nuo Norjan maisemat niin erilaisia. Komea kanjoni ja putous.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, tosin kaikkeen tottuu ajan kanssa. Luulen, etteivät norjalaiset itse kiinnitä maisemiin suurta huomiota, ellei asia erikseen tule puheeksi.

      Mutta onhan se silti kiva, että Norja on noinkin lähellä, ja sinne pääsee halutessaan vaivattomasti!

      Poista