Niinpä täytin vielä kerran juomapulloni ja kurvasin Pallas-hotellilta alas Pallasjärven kupeeseen. Sieltä lähtee Pyhäjoen luontopolku, joka on jostain syystä näkemättä.
Ehkä luontopolku on jäänyt kulkematta siksi, ettei se 957-tieltä katsoen ole kovin kutsuva. Polun lähtöpaikan luona on kuitenkin usein autoja parkissa, joten kaipa siellä jotain hyvää täytyy olla?
Olen selvästikin karttanut polkua ihan turhaan. Kolmen kilometrin mittaisen reitin varrelta löytyy niin kuusikkoja, lehtoja, vesistöjä, kivikkoja, soita kuin tunturimaisemiakin. Varsin monipuolinen pätkä, siis!
.jpg)
Iltapäivän päätteeksi ajauduin Leville. En tiedä, oliko se syyssesogin aikaan järkevää, mutta halusin kai vaan työntää edessä häämöttävää kotimatkaa kauemmaksi. Yöpaikka löytyi Levin Panorama-hotellista.
En ollut viikkoon käynyt juoksemassa, joten tunsin painetta lähteä lenkille. Ajattelin, että valmiiksi rinteessä sijaitsevalta hotellilta kipaisee helposti Levin huipulle, joten lähdin hölkkäämään kohti gondolihissin yläasemaa.
No, matkaa huipulle oli lopulta 3.5 km, josta osa melko ärhäkkää nousua. Maisemat kuitenkin olivat hienoja. Olen käynyt Levin huipulla kerran aiemminkin, mutta enpä silti tajunnut ottaa kameraa mukaan.
Alaspäin juostessa rinne vaikutti vieläkin jyrkemmältä kuin menomatkalla. Ilmiö selittyi sillä, että olin lähtenyt laskeutumaan väärää reittiä, aivan väärään suuntaan... Ja taas puskettiin ylämäkeen. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Huomenna minun täytyy ihan oikeasti lähteä kotiin. Kesälomakin on nyt kerta kaikkiaan loppu. Luulen, että parasta terapiaa tähän olisi se, että saisi aamulla raaputtaa auton jäisiä laseja.
On ollut kiinnostavaa "kulkea mukana" lomareissullasi. Poislähdön tuska on tuttu tunne monilta Lapin-käynneiltä. Ei siihen auta kuin tieto siitä, että joskus sinne pääsee takaisin - mutta ei se poislähdön hetkellä juuri lohduta.
VastaaPoistaMukava kuulla! Tuntuu siltä, että tämä lomaviikko kuluikin oudon nopeasti. Ehkä se johtuu siitä, että pienen alkutahmailun jälkeen päiväohjelmat loksahtivat aika helposti kohdilleen. Ja toki on niin, että tällainen päiväretkeilykin kuluttaa käytettävissä olevan ajan melko tehokkaasti.
PoistaMutta kuten sanoit, poistumisen tuska on aina edessä... Olisihan tässä voinut edes muutaman päivän vielä kuljeksia.
Minäkin ihastuin Pyjäjoen polkuun. Pienellä matkalla on paljon näkemistä. Ja maisema poikkeaa kovin viereisistä tunturinäkymistä.
VastaaPoistaJuu, ei tällaisia pieniä polkujakaan kannata ylenkatsoa... Ja vaikka niitä ei ehkä asiakseen viitsi kauempaa lähteä katsomaan, muun päiväohjelman täytteenä niitä on mukava kiertää. Onneksi Metsähallitus on ahkerasti lisännyt muitakin samantapaisia reittejä retkikartta.fi-palveluunsa.
Poista