Miniristeily Lemmenjoella

Alkuperäinen ajatuksemme kipaista muutamaksi yöksi UKK-puistoon ei toteutunut. Syy on hiukan epäselvä, mutta reitinvalinta ainakin eteni jotenkin huonosti.

Olen itse muutama vuosi sitten (2010) kulkenut Lemmenjoen kansallispuistossa kiertävän reitin, mutta vaimolle se oli enimmäkseen vieras. Niinpä matkamme jatkuikin kohti Lemmenjokea, Njurkulahteen. Myös aikataulullisesti Lemmenjoki oli helppo sovittaa matkakuvioihimme.

Ajattelin, että nyt reitin voisi kiertää vähän eri rytmillä kuin edellisellä kerralla. Mahdollisesti siis eri suuntaan, ja kenties kahden yöpymisen taktiikalla - viimeksi yövyin matkalla vain kerran.

Venekuljetusta oli silti tarkoitus hyödyntää tälläkin kertaa. Venekyytiä käyttäen jokivartta ei tarvitse kulkea kahteen kertaan, mutta se on myös kokemuksena hauska, ainakin hyvällä kelillä. Ja tuohan se leipää paikallisille yrittäjille.

Lähdimme kuitenkin kävellen liikkeelle Njurkulahdesta. Vaikka viivästytimme lähtöhetkeä sään paranemisen toivossa, saimme ensimmäisenä päivänä niskaamme niin lunta kuin rakeitakin, eikä säätila lämpötilan puolestakaan ollut kovin kesäinen.

Iltaa kohti keli parani, mutta samalla lämpötila laski edelleen. Voisi ehkä ajatella, että jos aurinko paistaa yötä päivää, olisi hyvinkin lämmintä, mutta olettamus on selvästikin väärä.

Toisaalta kylmä sää herätti toiveita siitä, että joki jäätyisi yön aikana, mikä saattaisi helpottaa sen ylittämistä aamulla. Emme kuitenkaan olleet tästä varmoja, joten päätimme hinata itsemme Lemmenjoen länsirannalle Härkäkosken venelossia käyttäen.

Minulla oli edellisellä Lemmenjoen reissulla ongelmia kyseisen venelossin kanssa. En nimittäin meinannut saada venettä riittävän lähelle vastarantaa.

Sama ongelma toistui nytkin. Tällä kertaa vene oli hiukan erilainen ja siitä puuttuivat airotkin, mutta toisaalta meitä oli nyt kaksi. Silti viimeiset 2 - 3 metriä olivat työläitä, ja ehdimme jo pohtia, pitäisikö veneestä evakuoitua ennen rantaa.

Lopulta kuitenkin pääsimme rantaan asti kuivin jaloin. Ehkä aluksi yritimme rantautua sellaisessa kohdassa, johon veneen vaijeri ei vaan kerta kaikkiaan yllä...

Pian lossin jälkeen on Härkäkosken telttailualue, johon jäimme yöksi (niin tein itsekin 2010). Härkäkoski on mukava paikka, kuten muutkin Lemmenjoen retkeilyreitin varrella olevat yöpymiseen tarkoitetut alueet. Varsinkin Njurkulahdesta lähdettäessä upeat high-end -telttailualueet seuraavat toinen toistaan.

Lämpötila laski yöllä nollaan, mutta pakkasta ei sentään ollut. Seuraavana päivänä jatkoimme rengasreittiä vastapäivään kohti Jäkälä-äytsiä. Nyt oli jo aurinkoista, mutta ei edelleenkään erityisen lämmintä.

Lemmenjoen retkeilyinfrastruktuuria on viime aikona kohennettu. Esimerkiksi opaskylttejä ja siltoja on uusittu, ja osa reitin varrella olevista puuportaista on korvattu metallisilla. Aluksi sellaiset näyttävät hieman oudoilta, mutta ainakaan niitä ei tarvitse kymmenen vuoden välein uusia.

Jäkälä-äytsiltä soitin Ahkun tuvalle ja varasin meille paikat iltaveneeseen, joka lähtisi kohti Njurkulahtea klo 18.30. Paikkavaraus olikin tärkeä, koska vene tuli aivan täyteen, vaikka kiivain sesonki ei ole vielä edes alkanut. Venematka kesti miltei tunnin, joten lämmin vaatetus oli kolean sään vuoksi paikallaan.

Venematkustajista moni oli päiväretkellä, eikä vaellusreitin varrella juurikaan tullut väkeä vastaan. Vaikka itse tavoittelin tästä reissusta erilaista kuin edellisestä, tuloksena oli lopulta aika samanlainen retki. Vaan samapa tuo, raitis ilma on tärkeintä.

Keittimen kanssa käytetty Optimus Crux Lite -poltin on kuitenkin alkanut rasittaa, koska sitä täytyy jatkuvasti olla säätämässä, tai muuten se hyytyy.