sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Uudella tunturilla

Kesälomareissun toisena aamuna väsytti. Naapurihuoneeseen tultiin yöllä myöhään, siellä kolisteltiin pitkälle aamuun ja huoneesta lähdettiin liikkeelle varsin aikaisin, joten omakin uni jäi vähille.

Tulevan päivän ohjelmakin oli edelleen auki, mutta aamupalapähkäilyn aikana asiat lopulta loksahtivat kohdalleen helposti. Olin jo aiemmin iskenyt silmäni Sodankylän luoteispuolella sijaitsevaan Kaarestunturiin, joka tuntui nyt soveltuvan päivän kohteeksi.

Meillä ei ollut Kaarestunturin karttaa, mutta koska retkikartta.fi:n mukaan alueella kulkee merkitty reitti, lähdimme liikkeelle kompassin ja kännykän varassa. Lähtöpaikaksi valikoitui Rajalan kylän lounaispuolella sijaitseva Tikkalan tie, josta löysimme sopivan parkkipaikan läheltä Sattajoen siltaa. Kovin paljon pidemmälle ei henkilöautolla kannata ajaakaan, koska tie muuttuu pian huonokuntoiseksi.

Tikkalaavun kautta kulkeva rengasreitti Kaarestunturin autiotuvalle osoittautui alkumatkan osalta hankalaksi. Reitti kulki osittain kivikkoisessa maastossa, joten polkua ei ollut tarjolla, eikä reittimerkintöjä (matalat tolpat) ollut helppo seurata. Aina kun tolpan havaitsi, tuntui kuin olisi löytänyt Afrikan tähden.

Matka etenikin aluksi todella hitaasti, ja oli lähellä, ettemme kääntyneet takaisin autolle. Onneksi kännykän kautta ladattu retkikartta.fi kuitenkin opasti hankalimpien paikkojen ohi, ja loppumatka tuvalle ja siitä eteenpäin olikin helpompaa. Ilman kännykkäverkkoa kulkeminen olisi ollut pelkkää hortoilua.

Rajalaan menevän tien läheltä löytyy myös toinen kummallisen näköinen kukkula, Sattasvaara, jonne menevä polku lähtee avan tien varresta. Tällä kertaa polku jäi kulkematta, mutta onneksi paikalle on helppo palata uudestaan, koska se edellyttää vain 15 kilometrin poikkeamaa 4-tieltä.

Kaarestunturin jälkeen majoituimme Saariselälle. Ulkomaalaisten bussimatkaajien sesonki näkyy alkaneen.

2 kommenttia:

  1. Juuri tuosta Tikkalan ohitse ja Kaarestunturin kautta olisi minunkin reittini mennyt sillä nyt toteutumatta jäävällä Pomokairan-vaelluksellani. Mutta eipähän ne paikat sieltä minnekään katoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tunturit säilyvät kyllä riittävän pitkään. Mutta alueen polut katoavat, jos niillä ei ole kulkijoita. Kaarestunturi ei ole luontokohteista tunnetuimpia, minkä huomasi juuri siitä, että paikoin polkua ei ollut, vaikka kyseessä oli merkitty reitti.

      No, joidenkin mielestä kävellen syntyneet polutkin ovat vaan huono juttu, luonnon kulumista. Mutta on niistä iloa ainakin silloin, kun kartta puuttuu...

      Poista