Syysloma - tai oikeastaan kesäloman viimeinen viikko - on alkanut vaihtelevan sään vallitessa. Pienen pähkäilyn jälkeen päädyimme vaimon kanssa ajamaan Saariselälle toivoen, että sateisista ennusteista huolimatta tarjolla olisi edes lyhyitä poutapätkiä. Alku ei ollut lupaava, sillä melkein koko matkan Kuopiosta Saariselälle satoi vettä. Itse asiassa vettä tuli niin paljon, että asia alkoi jo naurattaa.
Sateiden väliin oli silti luvassa aurinkoisia hetkiäkin, joten päätimme orastavasta flunssastani huolimatta ottaa niistä kaiken irti. Varsinkin sunnuntai näytti hienolta ulkoilupäivältä, ja niinpä pakkasimmekin rinkkamme Suomunruoktuun kohdistuvaa retkeä varten. Itse olen poikennut Suomunruoktussa aiemminkin, mutta vaimolta Suomujoen alkupää oli vielä näkemättä. Yhdessä tuttuja polkuja on kiva tallata uudestaankin.
Menomatka Kiilopäältä Suomunruoktulle eteni Suomunlatvan laavun kautta. Laavulle asti sää oli mukavan aurinkoinen, mutta evästauon aikana taivaalle ilmestyi tummia pilviä, ja pian alkoikin jo sataa. Saavuimme Suomunruoktulle melko aikaisin (klo 15 paikkeilla), mistä syystä harkitsimme jatkavamme vielä Kopsusjärven nuotiopaikalle, mutta lopulta autiotuvan tarjoamat peruspalvelut houkuttivat sateisessa säässä enemmän. Pystytimme siis telttamme tuvan läheisyyteen.
Hiukan meidän jälkeemme Suomunruoktulle saapui saksalaisporukka, joka valmistautui Suomujoen ylitykseen todella huolellisesti. Vesi ei ollut korkealla (joen yli pääsi hyvin vaelluskenkiä riisumatta), mutta jostain syystä saksalaiset käyttivät hommaan miltei puoli tuntia - ja lopulta kahlasivat yli jonkinlaiset erikoissukat jalassa. Ehkä kyseessä oli varustetesti, tai sitten tarkoitus oli viimeiseen asti varjella vehnäjauhopussia, jonka he myöhemmin kaivoivat rinkasta esille.
Sateen jälkeen aurinko tuli uudestaan esiin, ja ilta sujui mukavasti nuotiolla istuessa. Välillä poikkesimme muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla Suomunruoktun vanhalla tuvalla. Autiotupaan majoittautui lopulta 7 - 8 henkeä, ja sen lähipiirissä majaili meidän lisäksemme kaksi muutakin telttakuntaa.
Yöllä oli poutaa, mutta aamulla olosuhteet olivat varsin nahkeat koholla olevan ilmankosteuden vuoksi. Saatuamme tavarat kasaan käänsimme nokkamme taas kohti Kiilopäätä. Saadaksemme aikaan rengasreitin päätimme kulkea paluumatkalla Rautulammen päivätuvan kautta. Siellä pidimme lounastauon ja jatkoimme sitten Luulammen suuntaan ja edelleen tunturin yli kohti Kiilopäätä.
Parhaillaan odottelemme eilen alkaneen sateen loppumista. Huomiseksi on joka tapauksessa luvassa erinomaisen aurinkoista säätä, joten taidammepa suunnistaa päiväretkelle johonkin lähiseudulle. Ylihuomenna nimittäin sataa taas...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti