Mokomakin hikimaja

Joulun ja vuodenvaihteen väliset vapaapäivät tarjosivat mahdollisuuden hakeutua lumisille seuduille, joten auton nokka kääntyi taas sujuvasti kohti pohjoista. Kohteeseemme Saariselälle oli aiempien vuosien tapaan saapunut myös runsaasti ulkomaisia turisteja, varsinkin Japanista. Ja mikäs siinä, kaikista kansallisuuksista nimenomaan japanilaiset ovat kenties miellyttävimpiä vieraita: hiljaisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä.

Kolmen vuorokauden mittaisen Saariselkä-vierailun aikana olen päivittäin käynyt hiihtämässä ja sen jälkeen saunonut hotellin saunassa, seuranani lähes yksinomaan japanilaisia. Tämähän ei sinänsä ole erikoista, koska löytyyhän Japanistakin saunoja; olkoonkin, että heidän kulttuurissaan taidetaan enemmän suosia kylpyläpohjaista puhdistautumista. Joka tapauksessa yksi japanilaisista vieraista kertoi ihastuneensa suomalaiseen saunaan niin, että oli rakennuttanut sellaisen kotiinsakin.

Kohteliaisuus on japanilaisten tunnusmerkki, ja sitä riittää saunatiloihin asti. Varsinkin vanhemmilla miehillä oli tapana löylyhuoneeseen tullessaan kumartaen tervehtiä lauteilla jo istuvia. Suomalaisin silmin käytäntö näytti aluksi vähän hassulta, mutta... onhan siinä jotain pahuksen tyylikästä!

Hiihtoladuilla japanilaisia näkyi vähemmän, mutta muuten menijöitä oli runsaasti. Tällä erää hiihtelin ainoastaan luistelutyylillä, vaikka mukana olivat myös perinteisen tyylin välineet. Ajatus karkailee helposti jo aurinkoisille keväthangille, ja ehkä alitajuisesti haluan varmistaa, että jalat ovat parin kuukauden päästä luisteltavassa kunnossa.

On mukava huomata, miten luistelu sujuu jokaisen lenkin jälkeen entistä paremmin. Vaikka reidet menisivät välillä hiukan hapoille, pieni lepotauko ladun varrella saa ihmeitä aikaan. Kaikkein pisimmät mäet (Kaunispäälle tai Palopään yli) jäivät tosin tällä kertaa luistelematta, mutta pienempiä mentiin senkin edestä.

Nyt pitäisi saada lunta eteläänkin, jotta harjoituksiin ei suotta jää pitkää taukoa. Hiihtelin toissa keväänä Pallakselta Hettaan perinteisellä tyylillä, ja mieleen puskee ajatus toistaa sama luistelutyyliä käyttäen. Auringonpaistetta ja kauniita maisemia, alla luistavat sukset ja selässä repullinen evästä... Sitä reissua on mukava odottaa.