Saarijärven aarnialuetta Suomussalmen lounaispuolella on vuosia katseltu kartalla, mutta koskaan sinne ei ole menty. Aluksi syynä oli se, että paikka vaikutti omaan makuun liian metsäiseltä.
Kun metsäiset seudut alkoivat kiehtoa enemmän, Saarijärvi oli usein syrjässä ajoreitiltä, tai ei muuten vaan sopinut matka-aikatauluun. Ja ehkä sitä välteltiin jo vanhasta tottumuksestakin.
Nyt asiaan tulisi muutos. Jatkoimme Vuokatista Saarijärven kierroksen lounaispuolella olevalle pysäköintialueelle, josta lähtee pistopolku varsinaiselle ympyräreitille.
Jo menomatka Hallantietä pitkin oli toiveita herättävä. Suora tie, metsää silmän kantamattomiin eikä taloja juuri missään!
Saarijärvellä ympäristöineen on luontonsa ohella myös kulttuurihistoriallista merkitystä. Metsän siimeksessä on nimittäin aikoinaan toiminut Johan Alfred Heikkisen (Hallan Ukko) perustama tärpättitehdas, jonka jäänteet ovat edelleen näkyvissä. Kyseessä on siis ihan oikea tehdas; ei sellainen "tärpättitehdas", joita isännät kieltovuosien aikana perustivat pitkin metsiä.
Hallan alue ja erityisesti Saarijärven saaressa oleva pirtti on toiminut myös jääkäriliikkeen piilopaikkana. Hallan Ukolla oli läheiset välit jääkäreiden kanssa, mistä seikkaperäisesti kerrotaan polun varrella olevissa opastauluissa.
Ukkohallassa järjestetään nykyäänkin Hallan Akan Vaellus. Muistan kyllä kuulleeni tapahtumasta, mutta enpä ole aiemmin tuntenut siihen liittyvää historiikkia.
Jääkäreiden jälkiä seuraten mekin marssimme kohti Saarijärven Jääkärisaaressa sijaitsevaa piilopirttiä. Itse pirtti jäi kuitenkin näkemättä, koska saareen olisi pitänyt mennä veneellä, eikä meillä ollut sellaista.
Onneksi piilopirtti erottui myös mantereen puolelta...
... ja tunnelmaan saattoi halutessaan virittäytyä Saarijärven päivätuvallakin.
Koska oma marssimme oli vasta alkutekijöissään, jatkoimme kohti järven pohjoisrantaa, jonne pysähdyimme evästelemään.
Pohjoisrannan tulipaikalla saimme seuraa.
Pieni kärppä oli majoittunut liiteriin, ja ponnisti toistuvasti ihmettelemään, kuka nuotiopaikalla oikein touhusi.
Vaikka kärppä on liukasliikkeinen otus, sen kuvaaminen ei ollut erityisen vaikeaa, koska se ei juurikaan malttanut olla piilossa.
Uteliasta eläintä läsnäolomme ei suuremmin tuntunut haittaavan...
... mutta parinkymmenen minuutin jälkeen kärppäkin pakkasi tavaransa ja luikki toisaalle.
Näin jälkikäteen voi todeta, että olimme vältelleet Saarijärven kierrosta aivan liian pitkään. Etenkin järven länsipuolen aarnimetsä on hieno, ja myös Lumisuon samoin kuin Kirkkaanlammensärkän ympärillä on kaunista.
Reitti on suurimmalta osaltaan helppokulkuinenkin. Järven koillispuolella polku tosin on varpuisempaa, joten sateen jälkeen säärystimille tai sadehousuille voi olla käyttöä.
Pohjoisesta Iso Kivijärven suunnasta ja idästä Lahnasärkiltä tulevat pistopolut jäivät meiltä vielä näkemättä. Kartan mukaan pysäköintialueita ei ole kuin alueen lounaiskulmassa Löytösuon reunassa, mutta polun varrella olevissa kylteissä puhuttiin myös pohjoispuolen P-alueesta. Jäi epäselväksi, missä se tarkalleen ottaen sijaitsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti