Pisan portailla

Uudenvuodenaattona paistoi aurinko. Ei pitkään, mutta sen verran, että alkoi tehdä mieli lähteä johonkin. Esimerkiksi Pisalle, joka ei ole ihan vieras paikka, mutta eipähän tuolla ole talvella käyty.

Mietin reppua pakatessani, että lumikengät varmaankin kannattaisi ottaa mukaan, mutta tarvitaankohan niitä oikeasti? Pisalla käy väkeä talvellakin, joten todennäköisesti mäelle menee tampattu polku, jota olisi helppo lompsia talvikengilläkin.

Salmenpellon pysäköintialueelle päästyämme oletukseni osoittautui vääräksi. Pisalla ei ainakaan joulukuussa näyttänyt olleen ruuhkaa, ja ilman lumikenkiä eteneminen olisi vähintään hankalaa. Lähdimme tamppaamaan näkötornille menevää polkua.

Vähän raskaanoloista lunta oli enimmillään noin 30 senttiä. Lähempänä vaaran lakea lumen pinta alkoi rapista niin, että ehdin jo toivoa hangen suvikelien jälkeen kantavan, mutta ei sentään.

Sauvat olivat unohtuneet lähtökiireessä kotiin, mutta se ei menoa haitannut, koska polun jyrkimmissä kohdissa on kaiteet, joista sai mennen tullen tukea.

Olisi oikeastaan kiva, jos Pisan laella olisi laavu tai muu ruokailuun soveltuva tuulensuoja. Jonkinlainen nuotiopaikka löytyy, mutta talvella se jää lumen alle. Eihän tuo ihan paljakkaa ole, mutta talvisessa tuulessa ei viitsi pitkään istuskella, vaikka pakkaslukemat olisivat maltillisiakin.

Muutama vuosi sitten pystytetty uusi torni toimii hyvin myös talvella. Metalliset reikäportaat eivät ensilumen myötä muodosta liukumäkeä, kuten puutorneissa tapaa käydä. Toisaalta jos kieli lipsahtaa kiinni kaiteeseen, ulkopuolista apua ei ehkä heti ole tarjolla.

Pisan polun merkinnät eivät ole kovin näkyviä, ja talvella reittiä saa paikoin arvailla, vaikka se enimmäkseen erottuukin puiden keskeltä hyvin. Toisaalta matka ei ole pitkä, ja kun vaan ylämäkeen pyrkii, ei voi pahasti mennä harhaan. Sekin auttaa, jos reitti on kesäkaudelta tuttu.

Vaikka meitä ei ollut kuin kaksi, edestakaisin kuljettu polku näytti siltä, kuin se olisi syntynyt pienen armeijan voimin. Lumikenkäily tuntuikin kesätauon jälkeen aika mukavalta. Pitäisi selvästikin kenkäillä kotimaastoissa enemmän.

Jälkiämme seuraten Pisalle voisi nyt päästä ilman lumikenkiäkin. Ehkäpä tornilla onkin vuoden vaihtuessa käynyt rakettibongaajia, kuten vieraskirjan mukaan näkyy aiemmin olleen tapana; Tahkon hiihtokeskushan on miltei kivenheiton päässä.