Pari sanaa kuninkaan pojasta

Vietettyämme pari vuorokautta Saariselällä päätimme siirtyä lännemmäksi. Itä-Lappia lähestyi sadealue, joten Tsarmitunturi saisi nyt jäädä toiseen kertaan.

Päivän päätteeksi ajauduimme hiukan vahingossa Olokselle, mikä olikin loistava juttu. LH Olos on nimittäin juuri uusittu, ja remontoitu hotellihuone oli mukava. Toki joskus ovet eivät avautuneet, toisinaan ne eivät menneet kiinni ja välillä kahvakin saattoi jäädä käteen, mutta niinhän se on aina uusien tilojen kanssa.

Kulttuuririentomme ovat viime aikoina olleet vähäisiä. Lähipäivien ohjelmaa miettiessämme löysimme kuitenkin Keräs-Siepin suunnalta jotain mielenkiintoista.

Huhutaan, että Ranskan kuninkaan, Ludvig Filipin (s. 1773), poika on syntynyt Muoniossa. Lyhyesti kerrottuna asiat etenivät niin, että Ludvig Filip, ollessaan vielä tavallinen herttua, päätyi maanpakonsa aikana Muonioon.

Herttua asusti viikon verran Muonion pappilassa. Kirkkoherran puolison siskon, Beata Caisan, kerrotaan viihtyneen herttuan seurassa. Viihtyvyys lienee ollut suurta, koska Ludvigin jo jatkettua pakomatkaansa Beata Caisan havaittiin olevan raskaana.

Lapsi, sittemmin Ranskan kuninkaaksi päätyneen Ludvig Filipin poika, Erik, syntyi Hirvaslompolon rannassa olleessa pappilan kalapirtissä. Asia oli kirkkoherralle kiusallinen, joten se pyrittiin pitämään salassa, mutta turhaan.

Lomamatkamme kulttuuriosuus johdatti meidät Hirvaslompololle. Hirvaslompolon luontopolku on vain reilun kilometrin mittainen, eikä varsinaisesti sisällä mitään maisemapläjäyksiä, mutta sehän ei ole tärkeää, kun ollaan kuninkaan pojan jäljillä.

Polun varrella olevat opastaulut ovat kuitenkin enimmäkseen tyhjiä tai sisältävät jaarittelua poroista, pohjoisen kasveista ja muusta sellaisesta. Missä ovat Ludvig, Beata Caisa ja Erik?

Nyt kun siitepöly on jo laskeutunut, kulkijan luontokokemusta voisi hieman elävöittää ilman, että kukaan ottaa siitä nokkiinsa.

"Viereisen kiven luona Ludvig ja Beata Caisa tapasivat salaa, kun pahaa-aavistamaton kirkkoherra oli juuri aloittelemassa sunnuntaisaarnaansa."

"Jos katsot olkasi yli, näet pehmeän sammalikon, jossa pikku-Erikin tarina on saanut alkunsa. Jotkut välttelevät tätä paikkaa, koska metsästä sanotaan edelleen sunnuntaiaamuisin kuuluvan outoa huohotusta."

"Sammaleiden takana olevassa männyssä roikkuvaa outoa riepua on aikojen saatossa arveltu niin noitarummun kalvoksi kuin hevosmiesten säämiskäksikin. Tarkemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet sen olevan peräisin ranskalaisesta Ouessant-rodun lampaasta."

"Oheinen lähde on taukoamatta pulpunnut niin kauan kuin paikalliset muistavat. Poromiehet kertovat sen syntyneen Beata Caisan kyynelistä hänen tajuttuaan, että nyt se hemmetin gigolo on häipynyt."

On vaikea arvioida, onko tarina tosi. Mutta olipa tilanne mikä tahansa, Suomen kannattaisi ottaa asiasta kaikki hyöty irti. Ranskan valtiolle esitetyt kuninkaan pojan elatusmaksuihin liittyvät korvausvaatimukset (1700-luvulta lähtien, korkoineen) voisivat paikata kurjaa valtiontalouttamme.