Jäätävää menoa

Tämä talvi on tosiaan vähän erilainen. Tavallisesti maaladut ovat olleet valmiina jo hyvän aikaa, kun järvien jäätymistä ja jäälatuja vielä odotellaan. Nyt ensimmäinen hiihtolenkki kotikulmilla tuli tehtyä järven jäällä. Mutta samapa tuo, jäällä on ihan mukava suksia, vaikka aurinko ei vielä keväiseen tapaan hellikään. Mäet tietysti puuttuvat, mutta vastatuuli hiukan kompensoi tätä puutetta.

Lumen vähyys lienee edistänyt järvien jäätymistä, koska jää tuntui kauttaaltaan melko tasaiselta, eikä jään päälle noussutta vettäkään näkynyt missään. Syvän hangen puuttuminen loi hankiaismaisen efektin, ja luistellen pystyi etenemään missä vain. Tampatulla latu-uralla (tai muiden jälkiä seuraten) oli silti helpompaa hiihtää, koska muualla ohut lumikerros paikoin luisti suksen alta.

Syväväylä edelleen katkaisee etelästä keskustan suuntaan menevän reitin - tai ainakaan sitä ei ole latukarttaan merkitty - mutta kaipa väyläkin lähiaikoina umpeutuu. Tällöin reittivaihtoehdot lisääntyvät merkittävästi. Ja kun asioita tämä huomioiden miettii... mihinkäs sitä lunta tämän enempää oikeastaan tarvitaankaan?