Joulun ja uudenvuoden välipäivät ovat edenneet mukavasti suksien päällä. Mihinkään kauemmas ei tullut lähdettyä, joten päätimme tutustua Kuopion latutarjontaan. Tilanne vaikuttaa vuodenaikaan nähden hyvältä, osa jääladuistakin on jo avattu. Lunta ei millään kulmalla ole ylenpalttisesti, mutta yleensä riittävästi ainakin luisteluhiihtoa ajatellen.
Olen Kuopiossa hiihtäessäni tavannut aina lähteä liikkeelle kotiovelta, koska en pidä ajatuksesta, että harrastuksen vuoksi pitäisi ensin hakeutua jonnekin. Nytkin ponnistimme aluksi lähimaastoon, jossa hyväkuntoista latua oli kuitenkin tarjolla aika vähän. Niinpä autoilimme seuraavana päivänä keskustaan ja suuntasimme Väinölänniemen ympäri kulkeville jääladuille. Kävelijät eivät selvästikään olleet vielä hoksanneet uusia latuja, koska latupohja oli melko hyvässä kunnossa. Jäälle oli tosin paikoin noussut vettä, mutta muuten hiihtäminen oli mukavaa.
Kuopion monipuolisimmat ladut löytyvät kuitenkin Puijolta, jonka reitistö muodostaakin melkoisen labyrintin. Puijon ladut ovat hyväkuntoisia ja alueella on runsaasti P-paikkoja, joten hiihtämään on helppo lähteä. Toisaalta maasto on varsin mäkistä, mikä ainakin näin alkukaudesta tuntuu luistelijan reisissä. Metsäisessä maastossa tuuli ei onneksi kiusaa samalla tavalla kuin jäällä hiihdettäessä.
Teimme pari lyhyttä lenkkiä Puijon hiihtostadionilta käsin. Itse olen vain pari kertaa suksinut alueen läpi, joten risteyskohdissa olevia latukarttoja piti tuijottaa tämän tästä. Hienot ladut saivat minut miettimään, miksi en hiihdä Puijolla useammin. Ehkä ajatus auton käynnistämisestä hiihtämisen vuoksi epäillyttää. Sitten kun kaupungin latuverkko on täydessä laajuudessaan, Puijolle toki pääsee hiihtäenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti