Pitkä viikonloppu ja muita ongelmia

Pidennetty viikonloppu, umpiaurinkoinen sääennuste ja Suomen luonnon päivä. Mukava kombinaatio, joka kuitenkin tuotti paineita lähteä liikkeelle, jonnekin. Parin liukumapäivän voimin ei ehtisi Kiinaan asti, mutta lähiretkeily onnistuisi mainiosti.

Ihan ensimmäiseksi tosin mieleen nousi ajatus lähteä Kebnekaiselle, josta on hyvää vauhtia kehkeytymässä itselleni jonkinlainen pakkomielle. Mutta 1700 kilometrin ajomatka, 3 x 20 km:n patikointi, nousu 2000 metriin, neljä päivää... Toteutettavissa kyllä, mutta harha-askeliin ei olisi varaa. Yksikin pitkäksi mennyt risteys olisi sotkenut koko aikataulun.

Punnitsin erilaisia vaihtoehtoja mielessäni. Kolille kenties? Herajärven kierroksen eteläinen laajennus on näkemättä.

Vai seuraisinko kerettiläisiä ajatuksiani ja matkustaisin vaihteeksi etelään? Netissä kerrotaan tarinoita Nuuksio-nimisestä paikasta, jossa en ole koskaan käynyt. En tosin ole käynyt Valkmusassa, Sipoonkorvessa tai Teijossakaan.

Ongelma ratkesi, kun vaimokin ilmoittautui matkalle mukaan. Olimme jo aiemmin korvamerkinneet Kajaanin koillispuolella sijaitsevan Kivijärven kierroksen, joka nyt soveltui viikonlopun kohteeksi. Niinpä lähdimme lähdimme lauantaiaamuna ajamaan kohti Sotkamoa.

Kivijärven ympäri kiertävän polun varrelta löytyy kaksi 2 - 3 taukopaikkaa ja autiotupa. Itse lähdimme patikoimaan Sakarankankaalta, jossa ei ole varsinaista P-paikkaa, mutta tien sivuun saa pysäköityä muutaman auton.

Kivijärven itärannalla on puolikota, johon pysähdyimme ruokailemaan. Järven itäpuoli olikin yleisesti ottaen ihan mukavaa maastoa, mutta muuten reitti ei kohonnut suosikkieni joukkoon. Liikaa sotkuista metsää, jossa ei juuri kameraa tarvita.

Myös reitin pitkospuut olivat aika huonossa kunnossa. Retkeilyalueen kupeessa oleva puolustusvoimien ampuma-alue on ilmeisesti laajenemassa, mikä uhkaa retkeilyreitin olemassaoloa. Mitäpä sitä pitkoksia korjaamaan, jos ne kohta kuitenkin ammutaan hajalle. Voi olla, että alueella tupakirjoitusten mukaan nähdyt karhupesueetkin säikkyvät taisteluharjoituksia.

Kivijärveltä palattuamme yövyimme Vuokatissa. Aamiaispöydässä syntyneen ajatuksen johdattamina päädyimme vielä kotimatkalla koukkaamaan Jauhovaaran kautta.

Jauhovaaran lenkki ei ole kovin pitkä, mutta oikein miellyttävä silti! Matkalle mahtuu niin isohonkaista aarnimetsää kuin suotakin, jopa yksi näköalapaikkakin.

Ennen sotavuosia tehtyjen istutusten ansiosta alueen puusto on hyvin monipuolista. Myös polun varrella olevat uudehkot opasteet olivat mielenkiintoisia. En esimerkiksi tuntenut umpipuun parantavia ominaisuuksia!

Mitä aurinkoisiin sääennusteisiin tulee... Aurinkoa ei näkynyt koko viikonloppuna. Onneksi ei satanut vettäkään, vaikka pilvet paikoin vaikuttivat aika tummilta.

Jäljellä on vielä pari vapaapäivää. Lähtisinkö nyt ajamaan kohti etelää? Vai olisiko parempi hoitaa käytännön asioita? Minun pitäisi ainakin tehdä optikkokierros, koska taidan tarvita uudet silmälasit. En enää näe lukea karttoja.

Jännitystä arkeen

Kun nyt alkuun päästiin, niin ihmetelläänpä sääasioita vielä lisää... Tuijottelin tänä aamuna Pallastunturin ennusteita, mutta tällä kertaa hieman pidemmältä ajanjaksolta.

Yli kolmen vuorokauden ennusteet eivät yleisesti ottaen ole kovin luotettavia, mutta toisaalta niitä on hauska verrata, koska hajontaa on enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, millaista säätä Foreca ja yr.no povaavat Pallakselle torstaiksi 4.9.

Forecan näkemys säätilasta on tämä:

Yr.no puolestaan näkee asian näin:

Ennusteet on tulostettu aamupäivällä 27.9. Selvää on, että molemmat eivät voi olla oikeassa. Aikaa on viikko, joten ennusteiden tarkentumista on mielenkiintoista seurata. Kumpi joutuu antamaan periksi?

Ennaltanäkemisestä

Ennustaminen on usein vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Ilta-Sanomissa oli taannoin taannoin leikkimielinen vertailu, jossa tutkittiin Ilmatieteen laitoksen ja Forecan sääennusteiden osuvuutta. Vertailun voitti Foreca - ehkä hiukan yllättäen?

Testin informaatiosisältö tosin oli melko vähäinen, koska siinä vertailtiin vain lämpötilaennusteita. Muutaman asteen lämpötilavaihteluilla ei yleensä ole merkitystä, ainakaan kesällä. Huomattavasti kiinnostavampaa on tietää, sataako taivaalta jotain, ja jos sataa, mitä sieltä tulee.

Itse seuraan Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan ennusteiden lisäksi myös norjalaisten yr.no -palvelun tuottamia ennusteita, joilla on hyvä maine. Kun ennustesivuja tuijottaa paljon, niiden luotettavuudesta syntyy jonkinlainen mielikuva. Itse olen mieltänyt parhaiksi Ilmatieteenlaitoksen ja yr.no:n tuottamat arviot. Lisäksi on sellainen tuntuma, että Forecan ennusteet ovat keskimäärin poutaisimpia, kun taas norjalaiset ennustavat herkemmin sadetta.

Päätin hieman tutkia asiaa ja vertailin ennusteita omien käyttötottumuksieni suhteen: missä sataa, missä on poutaa, mihin kannattaa lähteä? Etsin Pohjoismaista muutaman kohteen, johon kilpailevat laitokset ennustivat sädemäärän suhteen erilaista säätä. Se ei ollut aivan helppoa, koska useimmiten ennusteet kuitenkin ovat samansuuntaisia. Lisäksi päiväkohtaisten ennusteiden resoluutio (1h, 3h) tarkentuu ajan myötä, mikä vaikeuttaa eri aikoina laadittujen ennusteiden vertailua.

Muitakin hankaluuksia oli. Kun vertailee ennusteiden osuvuutta, tulee ensimmäiseksi mieleen verrata niitä toteutuneeseen säähän. Havaintoihin liittyvät tiedot eivät kuitenkaan ole aina kovin yksityiskohtaisia. yr.no esimerkiksi raportoi ne hyvinkin tarkasti, Foreca puolestaan melko epämääräisesti. Ruotsalaisen SMHI:n sivuilta taas ei löydy havaintoja kuin viimeisimmän vuorokauden ajalta, joten ne täytyy muistaa samantien ottaa talteen.

Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyin vertailemaan Oslon, Nikkaluoktan ja Ivalon sääennusteita su 17.8. - ma 18.8. välisenä aikana. Tulostin ennusteet sunnuntaiaamuna tarkoituksenani jälkikäteen tarkistaa, mikä ennusteista osui parhaiten kohdalleen. Ajatukseni siis oli vertailla kahden seuraavan vuorokauden ennusteita, koska omilla reissuillani säähän liittyvät valinnat syntyvät yleensä niiden pohjalta. Lisäksi 1 - 3 vuorokauden ennusteiden pitäisi jo olla melko luotettavia.

Paikkakuntien valinta johti siihen, että vertailussa olivat lopulta vastakkain vain Foreca ja yr.no, koska Ilmatieteenlaitos ei tuota ulkomaiden ennusteita. Lisäksi Nikkaluoktan havainnot piti tarkistaa Forecan sivuilta, koska SMHI:n tiedot olivat jo ehtineet vanhentua. Mistähän Foreca ne lukee? Hämmennystä herätti myös se, että Ivalon havaintosivulla ei koskaan näy sademäärää kuvaavia tolppia, vaikka sääsymbolit kertovat vettä sataneen. Onko kyseessä aistinvarainen havainto vai mitä?

Tulosten esittäminen on vähän hankalaa, koska ennusteisiin ja havaintoihin liittyvät kuvat ovat melko isoja. Siksi alla onkin vain sanallinen yhteenveto tuloksista; kuvat löytyvät tekstissä olevien linkkien takaa.

Sunnuntai 17.8.

• Oslo: yr.no ennusti, että sataa klo 9 - 12 ja klo 13 - 15. Foreca ennusti, että sataa klo 9 - 12 ja klo 18 - 21. Sadetta tuli klo 11 - 12 ja klo 19 - 20. Piste Forecalle.
• Nikkaluokta: yr.no ennusti, että satelee enemmän ja vähemmän koko päivän ajan. Foreca ennusti, että on poutaa. Sadetta tuli aamulla ja illalla. Piste yr.no:lle.
• Ivalo: yr.no ennusti, että sataa klo 10 - 13. Foreca ennusti, että sataa klo 9 - 19. Sadetta tuli pitkin päivää. Piste Forecalle.

Maanantai 18.8.

• Oslo: yr.no ennusti, että klo 11 - 14 voi vähän sataa, muuten on poutaa. Foreca ennusti, että klo 06 - 09 ja klo 18 - 21 voi sataa. Sadetta tuli iltapäivällä. Piste yr.no:lle.
• Nikkaluokta: yr.no ennusti, että klo 06 - 14 ja klo 18 - 22 voi sataa. Foreca ennusti, että klo 11 - 18 voi sataa. Aamulla satoi. Piste yr.no:lle.
• Ivalo: yr.no ennusti, että koko päivän on poutaa. Foreca ennusti, että klo 07 - 08 ja klo 10 - 13 voi sataa. Aamulla satoi vettä. Piste Forecalle.

Ottelu Forecan ja yr.no:n välillä päättyi tällä kertaa tasapeliin 3 - 3. Yritin sattumoisin tehdä samantapaisen vertailun jo aiemminkin (heinä-elokuun vaihteessa), mutta testi jäi tuolloin kesken lomahässäköiden vuoksi. Tuossa vaiheessa Foreca oli niskan päällä, mutta lopullinen tulos siis jäi selvittämättä.

Mutta onko tällaisella vertailulla mitään merkitystä? Testi pitäisi toistaa aika monta kertaa, jotta lopputuloksen voisi olettaa olevan muutakin kuin pelkkää sattumaa. Lisäksi testin toteutukseen liittyy niin monta epävarmuustekijää, etten usko siihen itsekään:

• Eri laitosten ennusteet on laadittu hieman eri aikoina
• Ennusteiden tulkinta on omavaltaista
• Ennusteiden kohteina olevat alueet eivät välttämättä ole yhteneväisiä
• Havaintotiedot ovat osittain epämääräisiä

Olenkin sitä mieltä, että minkään laitoksen ennusteisiin ei kannata varauksetta luottaa ainakaan silloin, kun muut tahot ovat asiasta eri mieltä. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun lukee kaikki mahdolliset ennusteet ja interpoloi niistä oman arvionsa. Ja pakkaa vielä reppuunsa niin sade- kuin untuvatakinkin.