sunnuntai 11. lokakuuta 2026

No onkos tullut keso

Syyskuun toisella viikolla 2025 näytti siltä, että kesä pitää edelleen pintansa. Tai ainakin lämpötilat olivat kesäiset, ja edessä olevan lomaviikkomme yleissäätila vaikutti muutenkin kelvolliselta.

Kainuun suunta kiinnosti meitä, mutta ihan suoraan sinne ei kannattaisi ajaa, sillä viikon aluksi olisi tarjolla pari hieman epävakaisempaa päivää. Päätimme kiertää ongelmaa koukkaamalla pohjoiseen Ilomantsin kautta, vähän samaan tapaan kuin elokuun reissullakin.

Retkikohteita sen enempää pohtimatta lähdimme ajamaan Joensuun suuntaan. Menomatkalla pysähdyimme Marjalan ABC-asemalle syömään ja läheiseen markettiin ostamaan ruokatarvikkeita. Tästä on syntynyt jonkinlainen perinne, kun lähdemme Kuopiosta liikkeelle itään päin.

Yksi Ilomantsin nähtävyyksistä on Kesonsuo, laaja Koitajoen rajaama suoalue. Poikkesimme muutama vuosi sitten suon pohjoisreunalla, mutta nyt meitä alkoi kiinnostaa sen eteläpuoli. Sieltä mahdollisesti löytyisi lintutorni, josta suolle voisi tähyillä.

Kesonsuo

Ajantasaista tietoa tornin kunnosta ei kuitenkaan tuntunut olevan tarjolla, joten oli mahdollista, että torni oli jo kaatunut ja lahonnut pois. Tornille vievät pitkospuut eivät ainakaan erottuneet satelliittikuvissa hyvin, mikä oli huono merkki. Päätimme silti käydä tutkimassa tilannetta.

Reiskalle sopiva P-paikka löytyi tornille johtavan tien viimeisestä risteyksestä - mahdollisesti kyseessä oli vanha tukkiautojen kääntöpaikka. Alueen opastekyltti oli yhä pystyssä, mikä nostatti myös lintutorniin liittyviä odotuksia.

Sittemmin kävi ilmi, että myös tien päässä olisi ollut hyvin tilaa, mutta emme enää viitsineet siirtää autoa.

Vanhasenkankaan P-alue

Pitkospuiden osalta tilanne ei ollut ihan niin lohduton kuin aluksi pelkäsimme. Pitkokset olivat vain uponneet suohon, eivätkä siksi näkyneet ilmakuvissa. Kulkemista tämä ei haitannut, joten reilun kilometrin matka tornille ei olisi ongelma. Muilta osin suojelualueella ei olekaan lupa liikkua.

Itse tornikin seisoi yhä vankasti jaloillaan. Kesonsuo on suojeltu vuonna 1976, mutta ihan niin vanhaa perua torni ei ollut. En löytänyt asiasta merkintää, mutta olisiko tuo joskus vuosien 1990 - 2000 aikoihin pystytetty?

Kesonsuon lintutorni

Vaikka Kesonsuo ei muuten tarjonnut ylenpalttisesti patikoitavaa, vierailu tornilla oli silti mielekäs. Syyskuussa suolla ei juuri näkynyt elämää, mutta alkukesästä paikka voi olla mielenkiintoinen. Nyt se oli lähinnä kaunis katsella.

Mainittakoon, että keso tarkoittaa sanakirjan mukaan kesää: "Keso on vuodenaika, jolloin luonto herää ja kukat alkavat kukkia". Sanojen samankaltaisuudesta huolimatta en olisi osannut tehdä tuollaista johtopäätöstä, omaan mieleeni nousee lähinnä raejuusto.

Ilomantsiin ei ole Kesonsuon laidasta kuin muutaman kymmenen kilometrin matka, mutta päätimme silti autolle palattuamme jäädä pysäköintipaikalle yöksi, koska intoa ajaa pidemmälle ei sillä hetkellä ollut. Tätä valinnan vapautta ei voi retkeilyautoilussa liikaa korostaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti