Retkeilyaiheinen blogini laahaa taas aikaansa jäljessä, joten kerrotaanpa välillä hieman tuoreempia kuulumisia.
Kuten joskus paljastin, olen jo pitkään ollut mukana pienimuotoisessa partiotoiminnassa. Joku tosin saattaisi kutsua lippukuntaamme salaseuraksi, sillä setävoittoinen porukkamme kokoontuu yleensä hämyisissä kellareissa, eikä jäseniksi missään olosuhteissa hyväksytä naisia. Toimintamme vireystila on vuosikymmenten aikana vaihdellut, mutta marraskuussa päätimme jälleen tavata Plevna-ravintolassa Tampereella. Omalta osaltani tämä tarjoaisi myös mahdollisuuden pienimuotoiseen kaupunkiretkeilyyn, sillä Lentävänniemessä sijaitsevasta asentopaikastani keskustaan olisi sopivasti muutama kilometri.
Huhutaan, että Tampereella liikkuu nykyään raitiovaunua muistuttava liikenneväline, mutta itse en sellaista havainnut, joten suuntasin kävellen kohti Näsinneulaa, joka olisi hämärtyvässä illassa hyvä kiintopiste.
Reittini kulki aluksi Hiedanrannan ja Lielahden kartanon kautta. Jostain syystä en ole koskaan poikennut kartanossa, vaikka samoilla kulmilla tulee aika ajoin häärittyä. Siellä olisi ollut kahvilakin, mutta se oli juuri sulkeutumassa, eikä kuksakaan ollut nyt matkassa. Ehkä sellaisen olisi tosin saanut lainaan.
Hiedanrannassa tehtiin maatöitä, mikä ei suosinut tapaani edetä kompassisuorasti pisteestä toiseen. Keskustaan päästyäni minulle jäi silti ylimääräistä aikaa, jonka käytin Tammerkosken rantoja kierrellen.
Viimein oli aika siirtyä Plevnan suojiin. Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa edellisen tapaamisemme jälkeen, mitä ei voinut jo tilaisuutemme alustuspuheenvuorojen aikana olla huomaamatta. Nähdäkseni tämä oli ensimmäinen kokoontuminen, joka alkoi niin, että kukin vuorollaan toi esiin omat vaivansa ja terveysmurheensa.
Tämän jälkeen kävimme läpi kaikki päivänpolttavat asiat autoiluun, energiahuoltoon ja maamme nykytilaan liittyen. Lisäksi tietysti keskustelimme aiheista, joista ei naisten ja lasten läsnäollessa sovi puhua lainkaan. Tilaisuuden päätteeksi loimme katseen edessä siintävään eläkeaikaan, mikä oli virkistävän pelottavaa.
Plevna loosheineen tarjoaa salaseuratoiminnalle hyvät puitteet. Ruoka on poikkeuksellisen ravitsevaa, ja tuleepa kerrankin syötyä myös makkaraa, mikä ei omilla retkillä aina toteudu. Seuraavan kokoontumisen sovimme jo ensi kevääksi, mikä on hyvä juttu, koska eihän tapaamisia voi tässä iässä enää viiden tai kymmenen vuoden päähän suunnitella.
Ravintolasta poistuttuamme poikkesimme vielä pikaisesti yhdessä baarissa. Johtuneeko ikääntymisestä vai mistä, mutta näihin partiohommiin tyypillisesti liittyvä ryyppääminen on merkittävästi vähentynyt. Asiaan voi tosin vaikuttaa sekin, että viinan hinta tuntuu inflaation myötä nousseen pyöristyttävän korkealle.
Tampereella on poliisin mukaan tapahtunut syksyn aikana runsaasti ryöstöjä, jotka ovat kohdistuneet etenkin yksin kulkeviin ihmisiin. Savosta tulleena en ehkä täysin tajunnut vaaran suuruutta, mutta yritin silti houkutella muita lippukuntamme jäseniä seurakseni paluumatkalle.
Kaikki muut kuitenkin päätyivät suosimaan autokyytiä (ehkä hyvästä syystä). Odotukseni yhteishenkeämme kohtaan olivat suurempia, mutta lähdin silti yksin lompsimaan kohti Lentävänniemeä.
Väkivallan uhka lienee pimeän aikaan suurempi kuin päivällä. Yritin jälkikäteen lehtijutun avulla selvittää, miten suurelle riskille olin altistunut.
- "Neuvo koskee erityisesti tätä pimeää pikkujouluaikaa." - Pikkujouluaika oli, joo. ✔
- "Jos sitä ystävää tai lähiomaista ei päästettäisi yksin kulkemaan tuonne kaduille. Sillä ohjeella, että kaveria ei jätetä, voisi päästä aika pitkälle." - Jättivät kuitenkin, ja ajoivat itse autolla pois. ✔
- "Tapauksia on silti myös keskeltä viikkoa ja muistakin kaupunginosista: Hervannasta, Lielahdesta, Linnainmaalta ja Tesomalta." - Sinnepä juuri olin matkalla, Tesoman suuntaan ja Lielahteen. ✔
- "Pahalta näyttää ainakin silloin, jos vastaantulijan päässä on kommandopipo. Osa tekijöistä on peittänyt kasvojaan muuten." - Ainakin yksi vastaantullut pyöräilijä oli nostanut kaulurin epäillyttävän korkealle. ✔
- "Joskus on tullut nyrkistä suoraan tauluun, mikä on aika valitettavaa." - Nyrkistä en saanut, mutta yhteen tauluun olin valitettavasti pimeässä kävellä. ✔
Luettuani jutun ymmärsin, kuinka onnekas olin selvittyäni vahingoittumana takaisin Lentävänniemeen. Täytynee silti jatkossa varustautua näihin reissuihin paremmin, esimerkiksi retkikirveen kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti