Retkistä parhain

Meidän elämämme on viime aikoina ollut hieman sekaisin.  Tai ehkä se on normaalistikin, mutta nyt vielä tavallista enemmän, kun asuntomme on remontin alla. 

Remontin syynä on taloyhtiön viemäriputkistossa oleva vuoto.  Sellaiset ovat vähän paskamaisia juttuja, vaikka omalta osaltamme haitat ovat olleet pieniä, koska asumme ylimmässä kerroksessa.

Viemärivuotoa tutkittaessa kävi kuitenkin - kuin kirsikkana kakun päällä - ilmi, että myös astianpesukone oli roiskinut vettä alleen.  Lopputulema kaikesta on se, että rakenteiden kuivaamiseksi kylpyhuoneemme täytyy purkaa kokonaan, ja keittiökin osittain. 

Viime aikoina olemmekin siten retkeilleet lähinnä omassa asunnossamme.  Keittiöön päästääkseen täytyy mennä kuin teltan ovesta, ja - kuten leiriolosuhteissakin niin usein - tavarat ovat hujan hajan ympäri asumusta.

Remontin aikana joutuu usein tinkimään monista arkisista ihanteista. Onneksi käytössämme on yhä pienehkö sisävessa, josta vesipisteensä vuoksi onkin muodostunut taloutemme operatiivinen keskus. Toisaalta tämä on johtanut ilmiöön, johon telttailualueillakin usein törmää: aina kun on asiaa vessaan, siellä on jo joku.

Remontin alkuvaiheessa emme voineet käyttää keittiötä, joten aloimme säilyttää ruokaa parvekkeella.  Aluksi ratkaisu toimikin hyvin, mutta pakkasten myötä ulkona alkoi olla liian kylmää.

Estääkseni elintarvikkeita jäätymästä yritin vuorata niitä makuupussilla, mutta jossain vaiheessa käytännöstä piti luopua. Kesäpussi ei riitä talvikelissä kovin pitkälle.

Nostettuani makuupussit sisälle kuivamaan huomasin, että olohuoneen sohvalla on oikeastaan ihan mukavaa lojua makuupussissa. 

Makuupussi tuntui miellyttävältä siksi, että kämpässä oli aluksi hiukan viileää, koska keittiön ikkunaa pidettiin lattian kuivatuksen vuoksi auki.  Sittemmin kuivaamisessa siirryttiin käyttämään lämpömattoja, ja elämä makuupussissa kävi mahdottomaksi.  Harmi sinänsä, koska pienen totuttelun jälkeen TV:n tuijottaminen pussiin kääriytyneenä tuntui ihan normaalilta. 

Etätyöskentely on onnistunut remontin keskellä yllättävän hyvin, vaikka lattian piikkaamisesta syntyvä melu hiukan vaikeuttaakin puhelinpalavereita.  Tehokkailla kuulonsuojaimilla metelin saa miltei häivytettyä, mutta kuulokkeita samaan yhtälöön on vaikea mahduttaa. Parhaaseen lopputulokseen olen päässyt tunkemalla korviin pienet vaahtovaimentimet (keltaiset earit) ja käyttämällä kuulokkeita niiden päällä, mutta ratkaisu ei silti ole ideaalinen.

Vaikka leirielämään ei juuri sisälly luksusta, remontointi on myös kiehtovaa, koska sen myötä kämppä saa uuden luonteeen.  En ole vielä maininnut tästä rouvalle, mutta olen kaavaillut, että tekisin kylpyhuoneesta itselleni oman henkilökohtaisen tilan.

Pesukone ja suihkupiste saavat siten lähteä; niiden paikalle hankin juoksumaton ja monitoimilaitteen kuntoharjoittelua varten.  Toiseen kulmaan tuon soittimeni ja muut av-laitteeni.  Kun seinäkaakelit vielä vaihdetaan akustisiin paneeleihin, kylppäristä muokkautuu ammattilaistason miesluola!

Tai no, höyrysauna ja poreallas tarvittaisiin myös, mutta niitä voi olla vaikea sovittaa samaan tilaan sähkölaitteiden kanssa.  Ne voisivat kuitenkin mahtua keittiöön.  Ainakin, jos vaimo on valmis luopumaan liedestä ja tiskialtaasta, joka jo muutenkin tuntuu löytäneen paikkansa olohuoneen puolelta.