Suomujärvi E

Edellisellä Suomujärven reissullamme jäi mieleen kummittelemaan hiekkainen ranta, jonne näytti johtavan Karhujärven suunnasta polku.  Kyse lienee Sallan kyläsivulla mainitusta Härkäharjun luontopolusta.

Kun nyt olimme jälleen päätyneet samoille kulmille, Härkäharjun reitti alkoi kiinnostaa uudelleen.  Niinpä suuntasimme aamun alkajaisiksi Suomulta kohti Karhujärven kylää.

Parhaalta jalkautumispaikalta vaikutti kohta, jossa polku erkanee Vilimankairantieltä alkavalta metsäautotieltä.  Tiellä ei juuri liene liikennettä, ja autollekin löytyi sopiva tila.  Alla oleva kuva on otettu kyseiseltä paikalta, retken jälkeen tosin.

Pohjakartassa näkyvää polkua ei ole merkitty maastoon, mutta se erottuu selvästi, eikä harjulta muutenkaan oikein pysty harhautumaan.  Lähtöpaikan kupeessa olevan nimettömän lammen kiersimme kuitenkin pohjoispuolelta välttyäksemme kulkemasta pienen suopätkän yli.

Harjupolku on alusta lähtien varsin mukavakulkuista, mutta erityisen hienoksi se muuttuu Härkäharjuksi nimetyn osuuden alussa.  Ja vaikka ympärillä ei Lapin mittakaavassa olekaan mitään erämaata, keskisestä Suomesta saapuvalle turistille paikka tarjoaa silti luontoelämyksiä.

Ehkä pari tuntia kuljettuamme eteemme ilmestyi ranta, jota kuukausi aiemmin tähystimme Suomujärven pohjoispäästä, Kelkkalahden suunnasta.

Rannalla oli ennestään hieman väkeä, jolle saapumisemme tuli yllätyksenä.

Porojen ohella rantaviivan tuntumassa melskasi myös kurkia, jotka kuitenkin poistuivat paikalta huomatessaan meidän saapuvan.  Hetkeä myöhemmin linnut kävivät vielä uudestaan tutkimassa mahdollisuutta palata rannalle, mutta lensivät sitten lopullisesti pois.  Harmi, olisihan tuohon hiekalle mahtunut.

Rantoja tähystäessäni huomasin järvellä saaren, jonka jatkeena näytti olevan jotain suurta.  Seitakivi!? 

Kyllä vaan, ainakin kokonsa puolesta.  Virallisesti ehkä ei, mutta möhkäleen vetovoimaa ei silti liene syytä aliarvioida.

Havainnosta täytyi kertoa Mallalle.

• Kuule, haluaisitko käydä katsomassa yhtä kiveä?
• Ei kiitos.
• Miksi ei?  Kivi näyttää kaukaa hienolta, se taitaa olla joku seitakivi!
• En halua! Edellisellä kerrallakin minua alkoi oksettaa.
• Mutta jos ottaisit ihan vaan muutaman valokuv...
• Ei!

Malla vaikutti päätöksessään horjumattomalta.  Ehkä valinta oli oikea, sillä kova tuuli olisi saattanut viedä Mallan mennessään.

Myös veneilijälle Suomujärvi lienee vaikea paikka, koska pienempiäkin seitakiviä näkyi siellä täällä.  Kun tällaiseen täräyttää veneellä, käy huonosti ilman kiroustakin. 

Paluumatkalla pysähdyimme vielä lähestyvää sadetta uhmaten kahvittelemaan harjun päähän. 

Retken jälkeen auton keula kääntyi kohti Sallatunturia.  Hautajärven suuntaan menevä karhujärventie oli vähän heikossa kunnossa, mikä hidasti matkantekoa.  Viitostien ja Sallan kautta kiertäen olisimme todennäköisesti olleet perillä nopeammin.

Olimme kaavailleet majapaikaksemme Holiday Club Sallaa, joka kuitenkin oli sunnuntaina kiinni.  Seuraavaksi kokeilimme Sallatunturin Tupia, mutta siellä oli täyttä.  Höh, takaisin Kuusamon suuntaanko tässä täytyy lähteä ajamaan?