sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Videokuvauksen haasteista

Olen menneen vuoden aikana puuhastellut paljon videoiden parissa.  Kuvaaminen on enimmäkseen tapahtunut koptereita käyttäen, mutta aihe kiinnostaa minua laajemminkin.

Koska videoni ovat yleensä aika metsäisiä, niiden taustalle sopii parhaiten musiikki, mihin tarkoitukseen käytän pääasiassa omia kappaleitani.  Muitakin vaihtoehtoja olisi, mutta koska lopulta siirrän videoni YouTubeen, vältän ainakin kaikki tekijänoikeudelliset ongelmat. 

Musiikin tekeminen vie enemmän aikaa kuin kuvaaminen, mistä syystä valitsen yleensä videon taustalle jonkun valmiin kappaleen.  Tällöin musiikin merkitys hiukan korostuu, koska video täytyy käytännössä leikata kappaleen ympärille eikä päinvastoin.  Lisäksi tämä johtaa siihen, että samoja biisejä tulee helposti käytettyä moneen kertaan.

Videon kuvaamisesta

Yksinkertaisimmillaan kopterilla kuvaaminen on helppoa: riittää, kun nostaa kopterin ilmaan ja antaa kameran laulaa.  Toisaalta jos aina kuvaa vain eteenpäin liikkuvaa maisemaa, videoista tulee aika samankaltaisia.

Eteenpäin kuvatessakin täytyisi aina muistaa asettaa lentonopeus lentokorkeuden mukaan.  Jos matalalla kuvatessaan lentää liian kovaa, näkymä vilisee silmissä.  Vastaavasti ylempää kuvatessa nopeutta täytyy olla riittävästi, tai muuten videossa ei näytä tapahtuvan mitään.

Parhaat otokset syntyvät yleensä silloin, kun kopteri paitsi liikkuu tasossa myös pyörii pystyakselinsa ympäri.  Jos samalla vielä säätää kameraa pystysuunnassa, lopputulos voi olla hyvinkin onnistunut, mutta edellyttää pientä sormiakrobatiikkaa. Lähellä oleva kohde on myös helppo hukata kuvakulman ulkopuolelle, joten ensi yrittämällä homma ei aina mene purkkiin.

Yksi kopterikuvauksen haasteista on se, että kuvattaessa pitäisi samaan aikaan pystyä seuraamaan sekä kännykän näyttöä että ilmassa lentävää kopteria.  Jos kopteri liikkuu sivuttain tai taaksepäin, kännykästä ei näe, mikä lennokin liikesuunnassa odottaa.  Jos lentää matalalla, on helppoa ohjata kopteri puuhun.

Kalliimmissa laitteissa on yleensä sensoreita, jotka havaitsevat lähellä olevat esteet, mutta omassa Mavic Minissäni sellaisia ei ole.


Kuten aiemmin kirjoitin, harmaasävysuotimet ovat videokuvauksessa hyvä varuste, vaikka joskus kopterin nokalle päätyykin vääränlainen suodin.  Itse kuvaan useimmiten ND8-suodinta käyttäen, jolloin still-kuvatkin ovat vielä kohtalaisen teräviä.  Pienikokoisen suotimen kiinnittäminen kopterin kameraan on vähän tuhraamista, eikä sitä metsäoloissa viitsisi vaihtaa lainkaan.

Oma kuvaamiseni on joskus vähän hätäistä.  Liian usein tallennan vain pätkiä sieltä täältä, ja kasaan sitten niistä jonkinlaisen koosteen. Pieni suunnitelmallisuus ei olisi haitaksi, niin sisällön kuin kuvakulmienkin suhteen.

Videon muokkaamisesta

Aiemmin kyhäsin vähäiset otokseni Windowsin Movie Makerilla, mutta kun Microsoft lakkasi tukemasta sitä, täytyi alkaa katsella muita vaihtoehtoja.  Microsoft ehdottaa Movie Makerin tilalle Movie Editoria, joka on helppokäyttöinen, mutta toiminnoiltaan melko rajoittunut sovellus.  

Lopulta päädyin asentamaan koneelleni Shotcut-ohjelman, jolla olen työstänyt kaikki viimeaikaiset videoni.  Ominaisuuksiensa puolesta Shotcut riittää hyvin, mutta lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on paljon, joten opettelemista riittää.

Monet haasteista ovat liittyneet lopullisen mp4-tiedoston tuottamiseen.  Useimmiten tarkoitukseni on vain yhdistää videotiedostot ja erillinen mp3-ääniraita niin, että kuva ja ääni etenevät samaa tahtia.

Aluksi ongelma oli se, että videoeditorissa kaikki näytti hyvältä, mutta Shotcutin tuottamassa mp4-tiedostossa ajoitukset olivat pielessä.  Käytännössä jokainen otos alkoi pienellä viiveellä, joka vieläpä kasvoi videon loppua kohti.  Kuva ja ääni siis alkoivat enenevässä määrin mennä eri tahtia.

Kokeilujen jälkeen huomasin, että mp4-tiedoston luomiseen liittyvällä "B ruudut"-parametrilla on jotain tekemistä asian kanssa.  En lukuisten nettihakujen jälkeenkään täysin ymmärrä sen merkitystä, mutta ainakin viiveet poistuvat, jos parametrin arvoksi antaa oletusarvon (3) sijaan nolla.

Kiusallisia viiveitä voi syntyä myös muilla tavoilla.  Joskus käy niin, että tietokoneella editoimani video on virheetön Shotcut-editorissa, ja valmis mp4-tiedostokin näyttää hyvältä, myös siirrettyäni sen YouTubeen.  Mutta jos avaan YouTube-videon jollakin toisella tietokoneella, kuva laahaa äänen perässä.

Ihmettelin pitkään, mistä ilmiö voi johtua.  Ensin ajattelin, että kyse on tietokoneiden tai niiden käyttäminen ajurien eroista, mutta lopulta paljastui, että ongelma liittyykin käyttämiini langattomiin kuulokkeisiin.

Tulin viime talvena ostaneeksi North Touch one TWS bluetooth-kuulokkeet.  Kuulokkeet olivat edulliset, mutta niissä on silti kohtalaisen hyvä ääni.  Vaikka kyse on korvakäytävän ulkopuolelle jäävästä mallista, kuulokkeet pysyvät hyvin paikallaan, kunhan ei hosu liikaa.

Langattomista kuulokkeista tuleva ääni toistuu kuitenkin pienellä viiveellä.  Musiikkia kuunnellessa asialla ei normaalisti ole merkitystä, mutta jos tarkoitus on linkittää näytöllä näkyvä kuva ja kuulokkeista kuuluva ääni toisiinsa, viive on ongelma.  North Touch -kuulokkeiden tapauksessa viive on 300 - 400 millisekunnin luokkaa.

Jos siis videon editoi langattomia kuulokkeita käyttäen, lopputulos näyttää hyvältä, kun sen toistaa samoja kuulokkeita käyttäen.  Mutta jos videota katsoo toisella tietokoneella ja langallisia (viiveettömiä) kuulokkeita käyttäen, kuva laahaa äänen perässä. 

Tämä on harmillista, koska olen tuutannut YouTubeen monta videota, jotka ovat tässä mielessä "pilalla" ilman että olen huomannut koko asiaa.  Täytynee jatkossa käyttää vain langallisia kuulokkeita, tai ainakin ensin varmistaa viiveen säädyllisyys.  Ja ehkä välttää nopeita kuvasiirtymiä, joissa ajoitus on erityisen tärkeää.

Lopputulokseen vaikuttavat myös monet Shotcutin tarjoamat vaihtoehdot, kuten äänen ja kuvan koodaamiseen liittyvät asetukset.  Bittivirran nopeuden osalta YouTube suosittelee käytettäväksi muuttavaa nopeutta (variable bitrate, VBR), mutta ainakaan oletusasetuksilla sen tuottama jälki ei ole erityisen hyvää, mikä näkyy erityisesti kuva- ja väriliukumissa.

Jos laatuun vaikuttavia parametreja säätää, lopputulos on parempi, mutta samalla tiedostokoko kasvaa lähelle vakionopeudella (constant bitrate, CBR) koodattua tiedostoa.  Vakionopeutta käytettäessä täytyisi puolestaan huomioida, millä kopterilla otokset on kuvattu.

Yksi opettelun kohteista on Shotcutin tarjoamat ohjelmalliset kuva- ja äänisuotimet.  Etenkin videosuotimia on paljon, enkä tunne niistä kuin muutamia.

  

Suurin osa suotimista on yksinkertaisia, mutta monimutkaisemmat edellyttäisivät perehtymistä.  Niillä voisi kuitenkin saada omiin videoihinsa hiukan vaihtelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti