Svea-mamman helmoissa

Kesälomailumme jatkui tällä erää Pohjanlahden toisella puolella, Ruotsissa. Ruotsin kuningaskunta ei ehkä ole ulkomaista vieraimpia, mutta jaksaa silti vuosienkin jälkeenkin yllättää monipuolisuudellaan.

Lomamatkamme aluksi risteilimme M/S Galaxyllä Turusta Tukholmaan, josta edelleen siirryimme yöksi Uppsalassa sijaitsevaan retkeilymajaan. Ensimmäiseksi matkakohteeksi oli valikoitunut Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitseva Fulufjälletin kansallispuisto, josta löytyisi paitsi Ruotsin korkein vesiputous (Njupeskär, 93 m) myös maailman vanhin puu (9500 vuotta vanha kuusi).

Ruotsissa korkeita mäkiä löytyy yllättävän etelästä, eikä Fulufjället edes ole maan eteläisin tunturi, vaikka se sijaitsee jokseenkin samoilla leveysasteilla Tampereen kanssa. Joka tapauksessa Fulufjället kohoaa yli kilometrin korkeuteen. Suomessa vastaavia lukemia löytyy vasta käsivarresta.

Fulufjälletin luontokeskukseen johtava tie ei ollut ihan maailmanluokkaa, mutta itse kansallispuiston tarjoamat palvelut olivat kohdillaan. Itse poikkesimme vain Njupeskärillä, mutta ylempää tunturista olisi löytynyt enemmänkin reittejä kuljettavaksi.

Vuono-Norjassa maisemat ovat vieläkin jylhempiä, mutta nousu Fulufjälletin rinteelle oli silti hämmentävä kokemus. Mitä jos Kuopiosta löytyisi 1000 m korkea tunturi? Voi olla, että telttani löytäisi pysyvän paikan etelärinteen sammaleilta.