Jämtlandin kolmion jälkeen oli aika hivuttautua kotia kohti. Paluumatka oli suunniteltu ajettavaksi Haaparannan kautta reitin varrelle mahdollisesti osuvia nähtävyyksiä bongaten. Jossain vaiheessa mieleen muistui Arvidsjaurin lähellä sijaitseva koskipaikka, Storforsen, jota sanotaan Euroopan suurimmaksi valjastamattomaksi koskeksi. Olimme poikenneet Storforsenilla kerran aiemminkin, mutta edellisestä vierailusta oli jo 20 vuotta. Sinne siis.
Arvidsjaurissa vietetyn yön jälkeen ajelimme viimeiset 100 km Storforsenille. Paikka tosiaan oli vuosien myötä muuttunut, vaikka koski tietysti virtasi samalla paikalla kuin ennenkin. Joen alajuoksulle oli ilmestynyt hotelli (jo 1995) ja kosken rannalle uusia kahviloita, ulkoilmalava yms. Kävelyreittejäkin oli kunnostettu myös liikuntarajoitteiset huomioiden. Muutokset oli kuitenkin toteutettu hyvällä maulla, ja ajatus Storforsenista perheiden piknik-paikkana tuntui edelleen olevan elossa.
Aurinkoisena päivänä mekin pakkasimme reppuumme eväitä ja lähdimme kiertämään kosken rantamia. En tiedä, onko kukaan koskaan pudonnut koskeen, mutta rannalta löytyi pelastusrengas tällaistakin tapausta varten. Kosken kuohuja katsellessa tuntui kuitenkin siltä, että renkaasta voisi tosipaikan tullen olla aika vähän apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti